Pienydinvoimaa harkitaan monessa suomalaisessa kaupungissa kaukolämmön lähteeksi. Myös Joensuussa on käynnistetty kaavoitus, kuten Maarit Laiho ja Anna Mustonen kirjoittavat Karjalaisessa 28.10.
Tälle kiinnostukselle on syynsä. Pienydinvoimalla tuotettu kaukolämpö yhdistää pienet päästöt ja ympäristövaikutukset, luotettavan ja vakaan tuotannon myös talvipakkasilla, polttoaineen helpon varastoitavuuden jopa vuosien tarpeisiin, matalat käyttökustannukset ja pitkäikäisen laitosinfran. Ydinvoiman käyttäminen kaukolämmössä vähentää painetta puunpoltolle ja säästää kestävät biomassavirrat paukkupakkasten huippujen tarpeisiin.
Nykyisessä modernissa maailmassa arki on kaikkialla riippuvaista globaaleista tuotanto- ja toimitusketjuista sekä eri puolilla maailmaa sijaitsevista toimijoista. Viime vuosien kriisit ja tapahtumat ovat herättäneet monet näihin riippuvaisuuksiin, etenkin jos ne ovat yksipuolisia ja tuotantoketjuja hallitsevat harvat toimijat. Tämä koskee myös uusiutuviin energiajärjestelmiin käytettäviä kriittisiä ja harvinaisia mineraaleja. Ydinpolttoaineella on suhteellisen hyvin toimivat ja luotettavat kansainväliset markkinat.
Varjopuolina ydinvoimalla ovat korkeat alkuvaiheen investointikulut ja monimutkainen, aikaa vievä luvitusprosessi. Nämäkin toki luovat työtä ja kehittävät uutta osaamista, myös alueellisesti.
Tea Törmänen
Biologi, Savo-Karjalan Tieteen ja Teknologian Vihreät, Joensuu
Teemu Backnäs (sd.), eduskuntavaaliehdokas
Diplomi-insinööri, Kuopion kaupunginhallituksen ja valtuuston sekä hyvinvointialueen jäsen, Kuopio
Teemun ja Tean tekstiä voi lukea myös Karjalaisesta
Vastaa