KYSin pihalla näkyi tiistaina 27.10. tärkeä viesti. Ihmiset haluavat vaikuttaa siihen, miten heidän palvelunsa järjestetään. He haluavat myös tietää, mitä palveluille tapahtuu tulevaisuudessa.
En päässyt itse paikalle. Silti iloitsin siitä, että niin moni tuli paikalle. Kiitos jokaiselle, joka osallistui. Kiitos myös siitä, että toit esiin omat huolesi ja kokemuksesi.
Mielenilmaukset kuuluvat demokratiaan. Ihmisillä on oikeus kertoa mielipiteensä. Ihmisillä on oikeus esittää kysymyksiä päättäjille. Rauhallinen protesti on osa avointa yhteiskuntaa. Sitä ei pidä sekoittaa häiriökäyttäytymiseen tai mellakointiin.
Jos ihmiset kokevat, ettei heidän ääntään kuulla, meidän pitää pysähtyä. Meidän pitää kysyä, miksi näin tapahtuu. Meidän pitää myös miettiä, miten voimme kuunnella paremmin.
Samalla meidän pitää tarkastella omaa päätöksentekoamme. Aluevaltuutetut saivat ihmisiltä tehtävän tehdä poliittisia päätöksiä. Viranhaltijat tuovat valmisteluun osaamista ja asiantuntemusta. Molempia tarvitaan.
Päätöksenteon pitää kuitenkin olla tasapainoista. Valtuutettujen pitää saada riittävästi aikaa perehtyä asioihin. Keskustelulle pitää varata aikaa. Vaikutuksia pitää arvioida huolellisesti. Jos kiire kasvaa liian suureksi, päätösten seuraukset voivat jäädä liian vähälle tarkastelulle.
Kun puhun Sote-visiosta 2030, ajattelen ennen kaikkea ihmisiä. Haluan, että palvelut ovat saavutettavia eri puolilla aluetta. Haluan, että ihminen saa hoitoa oikeaan aikaan. Haluan, että palvelut vastaavat todellisiin tarpeisiin.
Kaikkia palveluita ei voida järjestää samalla tavalla jokaisessa kunnassa. Asuinpaikka ei silti saa ratkaista sitä, saako ihminen apua vai ei. Palveluiden pitää olla kohtuullisen matkan päässä. Niihin pitää päästä silloin, kun apua tarvitaan.
Myös tulevaisuus haastaa meitä. Lasten, perheiden ja ikäihmisten palvelujen tarve muuttuu. Siksi meidän pitää seurata tilannetta tarkasti. Meidän pitää kuunnella ihmisiä. Meidän pitää tarkastella palvelujen saatavuutta. Meidän pitää reagoida ajoissa, jos ongelmia ilmenee.
Ikäihmisten määrä kasvaa tulevina vuosina. Siksi meidän pitää varmistaa, että tarjolla on hoivaa, kotiin vietäviä palveluja ja turvallista apua. Ihmisen ei pidä jäädä yksin silloin, kun voimat vähenevät tai toimintakyky heikkenee.
Taloudesta pitää huolehtia vastuullisesti. Euroja ei voi sivuuttaa. Samalla emme voi tarkastella vain rahaa. Meidän pitää arvioida myös se, miten päätökset vaikuttavat ihmisten arkeen. Meidän pitää tarkastella vaikutuksia henkilöstöön. Meidän pitää ennakoida tulevia palvelutarpeita.
Palvelujen keskittäminen ei saa olla tavoite itsessään. Tavoitteena pitää olla se, että palvelut toimivat. Tavoitteena pitää olla se, että ihmiset saavat apua. Tavoitteena pitää olla se, että palvelut ovat saavutettavia.
Tanja Airaksinen eduskuntavaaliehdokas 2027 ( sd)
Varakansanedustaja, Kuopion kaupungin valtuuston puheenjohtaja ja aluevaltuutettu
Tanjan tekstiä voi lukea myös Savon-Sanomista
Vastaa