Suomalaiseen hyvinvointivaltion ytimessä on tavoite väestön hyvinvoinnin edistämisestä. Tavoite hyvinvoivasta väestöstä jaetaan yli puoluerajojen. Suomen politiikan historiassa punamulta yhteistyöllä on pitkät juuret ja suuret uudistukset 1960 ja 1970-luvuilla, kuten peruskoulu- ja kansanterveysuudistus, joilla luotiin suomalaisen hyvinvointivaltion perusta ovat tuon yhteistyön tulosta. Puoluerajat ylittävästä yhteistyöstä on jatkossakin ammennettava.
Suomalaiset ovat hyvinvoivaa kansaa, hyvinvointimme jakaantuu kuitenkin entistä epätasaisemmin. Eriarvoisuuden torjuminen on ollut hyvinvointivaltiomme lähtökohtana koko sen historian ajan. Keskiössä on heikoimmassa asemassa olevien elämänedellytysten vahvistaminen. Liian usein eriarvoisuus typistetään vain tulo- ja varallisuuserojen väliseksi kuiluksi. Rahallinen köyhyys on merkittävä eriarvoisuuteen vaikuttava tekijä, mutta eriarvoisuudessa on myös kyse yhteiskunnan rakenteista, perustarpeiden tyydyttymättömyydestä, yhteiskunnallisesta osattomuudesta ja epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksesta.
Hyvinvointivaltion sosiaaliturvan ja koko yhteiskuntapolitiikan pitää olla sellaista, joka voimaannuttaa ja aktivoi huono-osasia. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kaikilla on pääsy julkisesti tarjottuun peruskoulutukseen, perusterveydenhoitoon, lasten ja vanhusten hoitoon sekä muihin sosiaalipalveluihin. Pystyäksemme vähentämään eriarvoistumista on yhteiskuntamme hyvinvointia, kouluttautumista ja toimeentuloa tukevien palveluiden oltava kunnossa ja ihmisten saatavilla.
Sosiaaliturvajärjestelmämme riittävien etuuksien ylläpitäminen vähentää lyhyellä aikavälillä ihmisten putoamista köyhyyteen. Pitkäntähtäimen keinoja torjua eriarvoistumista ja köyhyydestä poispääsyä on aktivoida ihmisiä koulutuksen sekä työllistämisen tukitoimien kautta. Terveydellistä hyvinvointia lisäämme varmistamalla, että ihmiset saavat apua terveysasioissa silloin kun he sitä tarvitsevat. Kun ihmiset kokevat tulevansa toimeen ja luottavat omaan tulevaisuuteensa, on paljon todennäköisempää, että heidän sosiaalinen ja taloudellisen hyvinvointinsa paranee. Kaiken tämän keskiössä on riittävät julkiset palvelut. Samalla kasvatamme myös ihmisten luottamusta yhteiskunnalliseen osallisuuteen, joka on demokratian toteutumisen kannalta tärkeää.
Meidän poliitikoiden tehtävä on varmistaa, että suomalaisen hyvinvointivaltion palvelut toimivat ja edistävät hyvinvointia.
Tuula Väätäinen
Kansanedustaja sd.
Valokuva Jukka-Pekka Flander
Väätäinen kirjoitti aiheesta myös Viikko Pohjois-Karjalassa 3.11.2022.