Suomen uusimmat PISA-tulokset julkaistiin hiljattain, ja tulokset laskivat kaikissa osioissa: matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä. Suomalaisoppilaat luokiteltiin myös vähiten sinnikkäiksi. Kun katsoo pidempää trendiä, PISA-tulokset ovat laskeneet 2000-luvun huippuvuosista eteenpäin. Kyseessä on siis pitkän aikavälin kehitys, ja yksi mahdollisesti selittävä tekijä on älypuhelimien ja sosiaalisen median yleistyminen, joka osuu samaan ajankohtaan, mutta mitään yksittäistä selittävää tekijää tuskin on.
Suomalaiset ikäluokat ovat pienentyneet jatkuvasti. Viimeksi Suomi ylitti luontaisen uusiutumisasteen 1970-luvulla ja nyt väestö kasvaa maahanmuuton avulla. Nykytilanne ikäluokkien koon suhteen on se, että nykyiset ikäluokat riittäisivät juuri ja juuri täyttämään korkeakoulujen penkit, mutta tarvitsemme kaikkien alojen ammattilaisia yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Ilman koulutusvientiä onkin mahdollista, että korkeakouluverkosto tulee pienenemään, mikä voi voimakkaasti vaikuttaa alueisiin, joilla on korkeakoulu. Ne ovat myös alueellisia talousvetureita ja tärkeitä talouskehityksen kannalta, joten alueellista edustavuudesta tulee pitää kiinni. Lisäksi väestön väheneminen ja vanheneminen haastavat Itä-Suomen ohella koko maan elinvoimaa.
Yksi Suomen menestyksen selittävistä tekijöistä on korkea koulutusaste, mutta viime aikoina sijoitus nuorten aikuisten (25–34 v) OECD-maiden joukossa on tipahtanut kärkikastista keskikastiin esim. Viron taakse. Väestön korkeakoulutusaste tutkitusti nostaa nostaa bruttokansantuotteen (BKT) ja tuottavuuden kasvua, ja nyt kun PISA-tulokset ovat laskeneet yli 15 vuotta, koulutuksesta ei ole varaa leikata, vaan päinvastoin panostuksia tulee lisätä.
Vaikka lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan muun muassa ruokaturvaan ja luonnon monimuotoisuuteen, niin meillä ei ole varaa unohtaa pieneneviä ikäluokkiamme, vaan koulutuksen resursseja tulee lisätä, ei vain Kuopiossa, vaan valtakunnallisesti. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitysmenot (TKI) 4%:iin BKT:sta on välttämätöntä, jotta löytää tulevaisuuden innovaatiot ja kasvattaa kansantaloutta. Tanskassa TKI-rahoitus nostettiin aikaisemmin ja siellä korkeakouluverkoston ja yrityskentän yhteistyö on luonut uusia innovaatioita, joista laihdutuslääke Ozempic on yksi ja seurauksena Novo Nordiskista tuli yksi Euroopan arvokkaimista yhtiöistä.
Kuopiossa Savilahden ekosysteemissä, jossa ovat korkeakoulut, yliopistollinen sairaala, ammatillinen koulutus ja yritykset, syntyy tuloksia, kunhan eri toimijat löytävät paremmin toisensa. Meidän tulee kuitenkin huolehtia peruskoulun ja muun koulutuksen resursseista, jotta tulevaisuuden toivoilla on mahdollista rakentaa huomisen Suomea.
Teemu Backnäs (sd.), SDP:n eduskuntavaaliehdokas, Ympäristötekniikan sekä Tuotantoteknologian Diplomi-insinööri, Kuopion kaupunginhallituksen, valtuuston ja Pohjois-Savon aluevaltuuston jäsen.
Teemun tekstiä voi lukea myös Savon-Sanomista
Vastaa