Kuopiossa, kuten muissakin kaupungeissa, on etenkin terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa paljon määräaikaisella työsopimuksella työskenteleviä. Avohoidon hoitohenkilökunnasta noin 20 prosenttia on määräaikaisia, joissakin yksiköissä luku on suurempi.
Määräaikainen työntekijä lähtee helpommin muihin töihin kuin vakituisessa työsuhteessa oleva, ja työnantajan perehdyttämä ja mahdollisesti pitkäänkin kouluttama työntekijä vie tällöin osaamisensa muualle. Uuden osaajan löytäminen on vaikeaa ja kouluttaminen kallista.
TÄLLÄ HETKELLÄ jokainen hoitotyön ammattilainen on tärkeä, eikä meillä ole varaa menettää heitä. Hoitajia on lähtenyt toisiin töihin ja jopa ulkomaille parempien työolojen ja palkan perässä. Kuormitus on suurta niin kotihoidossa, sairaalapalveluissa, vastaanotolla kuin erikoissairaanhoidossakin.
Hoitotyön johtajat ovat ilmaisseet, että hoitohenkilökuntaa palkattaisiin, jos olisi hoitajia, joita palkata. Koko maata koskevasta hoitajapulasta on puhuttu pitkään ja keinoja tilanteen korjaamiseksi mietitty.
JULKISEN PUOLEN ongelma on ajastaan jäljessä oleva vakanssiajattelu. Vakanssi tarkoittaa kunnan tai kuntayhtymän valtuuston tai hallituksen perustamaa vakinaista virkaa tai toimea. Vakanssiajattelu on jäänne ajalta, jolloin työtekijän valinnassa saattoi vaikuttaa puoluekirja; poliitikot päättivät, kuka oli sopiva työntekijä. Julkiset yhteisöt joutuvat toiminta- ja taloussuunnitelmissaan tekemään esitykset vakanssien eli toimien ja virkojen perustamiseksi, ja määräaikaisia työntekijöitä ei vakinaisteta, jos taustalla ei ole vapaata vakanssia.
Järjestelmä ei ole joustava vaan raskas ja kankea, eikä se vastaa nykyajan tarpeisiin. Edes työsopimuslaki ei tunne käsitettä vakanssi. Järjestelmän vuoksi henkilöstösuunnittelu toteutuu hallinnon, ei palveluiden tai työn tarpeen ehdoilla.
Joissakin paikoissa tilanteeseen on onneksi havahduttu.
MÄÄRÄAIKAISTEN työsopimusten muuttaminen pysyväisluontoisiksi ei maksa kunnalle mitään, sillä palkkakustannukset sijaisella ovat samat kuin vakituisella. Vakituinen työsuhde lisää työntekijän hyvinvointia muun muassa siten, että turvatut ja säännölliset tulot mahdollistavat tulevaisuudensuunnittelun vaikkapa asuntoon ja perheenlisäykseen liittyen. Vakituinen työsuhde on myös viesti työnantajalta, että työntekijää arvostetaan ja hänet halutaan pitää. Näin työntekijästä tulee sitoutuneempi.
JOISSAKIN PAIKOISSA tilanteeseen on onneksi havahduttu. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Päijät-Sote ilmoitti tänä syksynä vakinaistavansa määräaikaisia työntekijöitä. Työntekijöidensä vakinaistamisella Päijät-Sote pyrkii pitämään kiinni hoitoalan korkeasta osaamistasosta sekä parantamaan työhyvinvointia.
Työntekijät on sitoutettava ennen hyvinvointialueiden tulemista, jotta alueilla riittää työntekijöitä. Tällä saadaan pitovoimaa kuormittaviin hoito- ja varhaiskasvatusalan töihin.
Saana Rantonen on sairaanhoitaja ja Kuopion kaupungin varavaltuutettu (sd.), Henna-Riikka Pitkänen on bioanalyytikko ja kaupunginvaltuutettu (sd.) ja Tanja Airaksinen erityisopettaja ja kaupunginvaltuutettu (sd.).