Lastensuojelu Suomessa
Lapset rinnastettiin 1800-luvulle asti oikeudellisesti yhdenvertaiseksi aikuisten kanssa. Vuonna 1889 rikoslakiin säädettiin 7-14 -vuotiaiden lasten kurittamisesta ja kasvatuslaitokseen lähettämisestä. Ymmärrettiin, että lasten paikka ei ole aikuisten joukossa vankilassa. Vuonna 1891 perustettiin ensimmäiset valtion kasvatuslaitokset Suomeen. Poikien kasvatuslaitos Tuusulaan ja tyttöjen kasvatuslaitos Nummelaan. Vuonna 1946 kasvatuslaitos nimitys muuttui koulukodiksi.
Koulukodit ovat olleet merkittäviä lastensuojelulaitoksia Suomessa, samalla niihin on myös kohdistunut voimakasta kritiikkiä. Aihe nousi koko kansan tietoisuuteen Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2016, jolloin Suomen valtio esitti anteeksipyynnön lastensuojelun sijaishuollossa kaltoinkohdelluille henkilöille. Tietoisuutta lisäsi samana vuonna ilmestynyt Marjo Laitalan ja Vesa Puurosen tutkimus, jossa tuotiin esille koulukodeissa eläneiden henkilöiden vaietut ja traagiset kokemukset.
Koulukodissa yhdistyvät kaksi sanaa, koulu ja koti, jotka herättävät yleensä lämpöä ja turvallisuuden tunnetta. Koulukodeista tehdyt tutkimukset, haastattelut ja dokumentit piirtävät kasvatuslaitoksista kuitenkin lämmöstä ja turvallisuudesta poikkeavan kuvan.
Lastensuojelun tehtävä on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Sadassa vuodessa on otettu huikeita askelia tämän työn edistämiseksi ja monin paikoin tehdään erittäin laadukasta ja korkeatasoista sijaishuollon työtä.
Tästä huolimatta oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2018 nostaa edelleen esille puutteita lastensuojelussa. Päteviä sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi ja heillä on liikaa lapsia työntekijöitä kohti valvottavana. Sijaishuollon valvonta on riittämätöntä, kuntien lastensuojelun valvontaviranomaiset eivät tunne riittävän hyvin lasten olosuhteita ja kohtelua.
Lastensuojeluun ei ole Suomessa riittävästi resursseja. Antti Rinteen hallituksen ohjelmaan on kirjattu haavoittuvimmassa asemassa olevien oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi säädettävästä vähimmäishenkilöstömitoituksesta, 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35 ja 30 vuonna 2024. Tarvitsemme nyt monialaista ja moniammatillista yhteistyötä lastensuojelussa turvataksemme erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden tarpeet.
Tuula Väätäinen
Kansanedustaja (SDP)
(Ilmestynyt 31.10.2019 Viikko Pohjois-Karjalassa)