Kela tiedotti tulkkauspalvelua tuottaville yrityksille sekä palvelua käyttäville asiakkaille eli mm. kuuroille, kuurosokeille ja puhevammaisille, että erilaisten ääni- ja/tai kuvatallenteiden, tv-ohjelmien, podcastien ja radio-ohjelmien tulkkaaminen ei kuulu Kelan tulkkauspalvelun järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tarkoittaa käytännössä, että mm. julkisten tilojen tallennettuja kuulutuksia (mm. asemakuulutukset ja junan kuulutukset) ei saa tulkata. Kuurot eivät voi enää tilata viittomakielen tulkkia kotiinsa katsoakseen suomenkielisiä tv-ohjelmia, käydäkseen elokuvissa tai saada tulkkausta, vaikka lapsenlapsensa tekemään ääni- tai kuvatallennetervehdykseen. Myös työhön tai opintoihin liittyvät videot ja esimerkiksi useat verkkokurssien materiaalit ovat palvelun ulkopuolella.
Päivätoimintayksiköissä selkokielisten uutisten ja podcastien kuunteleminen on ollut tähän saakka useille puhevammaisille päivittäistä toimintaa. Kelan linjauksen mukaan näitäkään ei saa enää tulkata. Kelan uusi tulkinta Tulkkauspalvelulaista (133/2010) on erikoinen. Kela määrittelee tulkkaustilanteen virheellisesti niin, että siinä on aina vähintään kolme henkilöä: tulkkauspalvelupäätöksen omaava asiakas, asiakkaan kanssa kommunikoiva henkilö ja tulkki. Tosiasiassa laissa tuollaista määritelmää ei ole. Missään kirjallisuudessakaan tuollaista määritelmää tulkkaustilanteesta ei ole.
Kela perustelee tätä linjaustaan mm. sillä, että oppilaitosten on tullut tehdä videot ym. jo valmiiksi saavutettaviksi, jolloin tulkkausta ei tarvita. Tämä ei pidä paikkaansa. Videot ja äänilähetykset, jotka tallennetaan tai upotetaan verkkosivustolle, pitää tehdä saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi 14 vuorokauden kuluessa julkaisusta. Mikään laki ei velvoita tekemään esim. kertaluontoisesti esitettäviä videoita tai suoria lähetyksiä saavutettavaksi. Vaade yli 14 vrk videoiden saavutettavuudesta koskee vain suomen- tai ruotsinkielistä tekstitystä. Tekstitys ei ole viittomakielisten äidinkieltä eikä missään laissa vaadita tekemään kaikkiin videoihin ym. viittomakielistä tekstitystä. Voi kun olisikin.
Lisäksi kosketukseen perustuvaa taktiilitulkkausta tarvitsevilla kuurosokeilla henkilöillä tulee edelleen olla yhdenvertainen oikeus mm. saada tietää kuulutuksien sisältö, tietää mitä radiossa puhutaan, mistä MOT:ssa keskustellaan tai opiskella haluamiaan asioita kaikenlaisista materiaaleista. Mikään taho ei voi tehdä heille esim. videoita saavutettavaksi ilman tulkkia. Meillä ei ole tässä maailmassa olemassa vielä sellaista teknologiaa, jotta tuo olisi mahdollista. Näin ollen oppilaitos tai työpaikka ei voi mitenkään taata saavutettavia mediasisältöjä heille eivätkä saavutettavuussäännökset sitä edes edellytä. Tähän saakka Tulkkauspalvelulaki (133/2010) on taannut heille tämän saavutettavuuden. Kelan tulkinta laista on yksiselitteisesti väärä ja syrjivä. Se on kumottava välittömästi.
Tytti Luoma (sd)
Koulutuspäällikkö, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Kuopion Invalidit ry:n puheenjohtaja
Luoma kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.