Asevelvollisuus mahdollisuus ja velvollisuus
Puolustusvoimilla on varaa kehittää omaa rekrytointiviestintäänsä koko ikäluokan osalta, mutta erityisesti naisikäluokalle on tarjottava entistä parempaa informaatiota maanpuolustuksesta ja puolustukseen osallistumisen mahdollisuuksista. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden naisten määrää onkin Suomessa viime vuosina kasvanut. Kehityssuunta on toivottu ja tällä hetkellä asevelvollisuuden suorittamista pohtivilla naisilla on matalampi kynnys hakeutua palvelukseen, kuin mitä se aikaisempina vuosina on ollut.
Asepalveluksesta kiinnostuneille naisille täytyy antaa totuudenmukaista tietoa palveluksen sen eri vaiheiden suorittamisesta. Jokaisen tulee ymmärtää puolustusvoimien yhteiskunnallinen merkitys ja tehtävä. Samalla puolustusvoimien pitää kuitenkin tehdä myös selväksi palveluksen osoittamat velvoitteet, eikä näyttää asepalvelusta liian romantisoituna tai ruusuisena seikkailuna. Seikkailujen tarjoaminen ei ole Suomen puolustusvoimien tehtävä.
Puolustusvoimien ja asevelvollisuutta suorittavien kannalta toivottua on, että jokainen pystyisi sanomaan ennen palvelukseen astumista, onko asepalvelus oma juttu vai ei. Näin vältytään turhalta sisään-ulos liikkeeltä, mitä tapahtuu, kun palvelukseen saapuu alokkaita, jotka eivät ole palvelukseen riittävän valmistuneita. Tämä seikka pätee yhtä lailla asevelvollisuutta suorittaviin miehiin kuin vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuviin naisiin. Kaikkeen ei voi ennalta varautua, mutta esimerkiksi tietynlainen fyysinen suorituskyky pitäisi omata jo ennen palvelukseen astumista.
Naisilla on samat mahdollisuudet kuten miehelläkin suoriutua asepalveluksesta ja osallistua puolustusvoimien tehtäviin. Vapaaehtoisesti asepalvelukseen hakeutuvan tuleekin pohtia asiaa lähtökohtaisesti siltä kannalta, onko hän itse tarpeen tullen halukas ja kykenevä puolustamaan Suomea aseellisesti. Asepalvelus vaatii yksilöltä fyysisen ja psyykkisen kyvykkyyden lisäksi myös palveluksen jälkeistä sitoutumista, sillä velvollisuus jatkuu myös palvelusajan jälkeen reservissä.
Suomen asevelvollisuus järjestelmän kehittämisen ydin on vuorovaikutuksen kasvattamisessa ja vuorovaikutteisen viestinnän kynnyksen madaltamisessa. Yhteydenpitoa ja asevelvollisten informointia pitää lisätä vaiheissa, joissa palvelusta suorittavat tukea eniten tarvitsevat. Näitä ovat kutsunnat ja varusmiespalveluun valmistautuminen, sekä reservin ajan velvollisuudet. Samalla palveluksessa saavutetun osaamisen hyödyntämistä on kehitettävä. Asepalveluksen aikana saavutetaan paljon eri aloille sopivaa osaamista, mutta nykyisellä palvelustodistukseen perustuvalla henkilöarvioinnilla osaamisen tasoa on vaikea osoittaa oppilaitoksille.
Voidaksemme pitää nykyisestä kehityssuunnasta kiinni ja kasvattaa asepalveluksen suorittaneiden naisten määrää tulee palveluksen suorittamisen näyttäytyä naisille aitona vaihtoehtona. Vaihtoehtona, joka pystyy tarjoamaan moninaisia valmiuksia myös työelämän kannalta. Asepalvelusta pohtiville naisille palveluksessa saavutettava osaaminen on erityisen merkityksellistä, koska palveluksesta saatava konkreettinen hyöty vaikuttaa päätökseen lähteä asevelvollisuutta suorittamaan.
Tuula Väätäinen, kansanedustaja sd., Kuopio
Marikki Jukarainen, reservin vänrikki, Turku
Kirjoittajien alkuperäinen lehdelle lähetetty versio.