Iranin sota alleviivaa sähköistämisen ja fossiileista irrottautumisen tärkeyttä – muullakin kuin ympäristöargumenteilla. Mitä vähemmän olemme riippuvaisia fossiilisista, sitä vähemmän esimerkiksi inflaatio nostaa ruoan hintoja ja heilauttaa suomalaisten käyttämää asuntolainakorkoa.
Suomessa sähkön tuotanto ei ole enää juurikaan riippuvainen fossiilisista, mutta normaali tieliikenne on valtaosin vielä polttomoottoriautoja. Valtaosa uusista rekisteröidyistä autoista nykyään on joko plug-in-hybridejä tai täyssähköautoja,mutta siirtyminen pois fossiilisista on hidasta.
Jos Suomi ja Eurooppa vähentävät fossiilisten hyödyntämistä, niin vähennämme talouden shokkeja, joita esim. sodat Lähi-idässä aiheuttavat.
Jokainen voi myös kysyä, mitkä maat hyötyvät, jos EU hidastaisi vihreää siirtymää? Kenen intresseissä olisi jatkaa ja ylläpitää fossiiliriippuvuutta ja sitä kautta vipuvartta yksittäisiin maihin ja maanosaan?
Voin vihjata, että Norja se ei ole, vaikka se öljyä ja kaasua se tuottaakin.
Hyötyjänä on ainakin Venäjä ja muut öljyntuottajamaat, kuten Yhdysvallat, joka on pommittanut Lähi-idän öljy- ja maakaasukapasiteettia yli kuukauden ajan. Hyvä on myös huomioida, että iso osa länsimaiden lannoitteista tulee edelleen Venäjältä, ja lisäksi kun Hormuzinsalmen kauttakulku on osin estynyt ja pohjoisella pallonpuoliskolla lannoitteiden tarve on nyt, on odotettavissa ruoan hinnan nousua – eritoten köyhissä maissa, mikä väistämättä vaikuttaa myös Eurooppaan.
Typpilannoitteet voidaan valmistaa ilman fossiilisia, mutta ongelmana on edelleen hinta. Kannusteet fossiilisista irtautumiselle ovat kuitenkin ilmeiset myös lannoitteiden tuotannossa. Siksi myös meidän kannattaa edistää kaikkia vähäpäästöisiä energialähteitä, jotka eivät perustu polttamiseen, kuten ydin- ja tuulivoimaa.
Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että lannoitteiden tuotanto voitaisiin irtikytkeä fossiilisista pitkään aikaan, niin kauan kuin maakaasulla tuotetut lannoitteet ovat halpoja.
Tuulivoimaan liittyen on paljon värittynyttä disinformaatiota, mutta on myös aitoa huolta esim. linnuista, sääriippuvuuden systeemikustannuksista (kuten säätövoima, varastointi, verkon vahvistaminen), paikallisesta hyväksyttävyydestä (mm. maisema, melu, jotka ovat subjektiivisia mutta esille tuotuja huolia) sekä puolustusvoimien tutkajärjestelmistä ja tuulivoiman vaikutuksista niihin.
Suurin osa näistä on ratkaistavissa.
Vaihtoehto, että tuulivoimaloita alettaisiin laajasti estää, on sikäli huono idea, että vihreässä siirtymässä on Suomelle valtava mahdollisuus hyötyä ja nousta Norjan kaltaiseksi energiaviejäksi.
Sähköntuotannon pitäisi ennusteiden mukaan kaksinkertaistua seuraavan 10 vuoden aikana, mikä avaa isoja mahdollisuuksia esim. päästöttömässä teräksessä ja hiilivetyjen tuotannossa.
Mieletön mahdollisuus, jonka voimme pilata vain me itse.
Teemu Backnäs
Kirjoittaja on SDP:n puoluevaltuutettu sekä mm. Kuopion kaupunginhallituksen sekä alue- ja kaupunginvaltuuston jäsen, koulutukseltaan kirjoittaja on ympäristötekniikan diplomi-insinööri ja tuotantoteknologian diplomi-insinööri, joka työskentelee lääketeollisuudessa asiantuntijana