Keskiviikon 12.1.2022 Savon Sanomien Lukijan sanomissa oli erään aluevaaliehdokkaan mielipidekirjoitus, jossa käsiteltiin hoitajien työtä ja hoitajapulaa https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4435805. Ehdokas kirjoittaa, että määräaikaisuudet eivät liene sote-alan todellinen ongelma, koska osa tekee mielellään töitä keikkafirman kautta. Todellisuudessa tilastojen mukaan hoitoalalla on määräaikaisia jopa neljäsosa työntekijöistä. Väitän, että vain murto-osa näistä työntekijöistä on määräaikaisessa työsuhteessa omasta toiveestaan.
Työpoliittisen tutkimuksen (Kakkonen, A., Parviainen, L. 2005. Urapolkuna pätkätyöt) mukaan määräaikaisuuteen liittyvän epävarman työmarkkina-aseman voidaan nähdä synnyttävän turvattomuuden tunteita ja esimerkiksi työttömäksi jäämisen uhka voidaan kokea suuremmaksi määräaikaisessa työsuhteessa. Myös toimeentulon katkeaminen työsuhteen päättymisen myötä lisää epävarmuutta. Tämä on omiaan huonontamaan työhyvinvointia.
Organisaation kannalta ongelmaksi muodostuu myös työntekijöiden sitoutumisen ja motivaation
aste, sillä määräaikaisuus vaikuttaa ennen kaikkea organisaatioon sitoutumiseen. Koska omasta jatkosta ei ole tietoa, eivät määräaikaiset työntekijät koe sitoutuvansa organisaatioon.
Sairaanhoitajan työ on vaativaa ja vastuullista. Uusia sairaanhoitajia tarvitaan
jatkuvasti lisää. Alalle hakeutumista ei helpota viime aikoina suurta huomiota
saaneiden palkkauskysymysten lisäksi määräaikaisten työsuhteiden suosiminen.
Mielipidekirjoituksessaan ehdokas puhuu koulutetusta hoitohenkilökunnasta lisäkäsinä. Termi saa minut näkemään punaista, koska se on ammattilaista vähättelevä. Puhuuko joku insinööristä työpaikalla lisäkäsinä? Toivon hoitoalan arvostamista sekä sanoissa että teoissa.
Saana Rantonen
sairaanhoitaja, varapääluottamusmies
aluevaaliehdokas (sd.)
Rantonen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa 15.1.2022: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4440540