Tilinpäätöksestä näemme olennaisimmat tapahtumat ja muutokset kaupunkimme toiminnassa ja taloudessa. Usein kuulee sanottavan, että peruutuspeiliin ei pidä katsoa. Jokainen moottoritiellä ajava tai vilkkaassa kaupungissa liikkuva kuitenkin tietää, että tapahtumien ennakointi tarvitsee myös taustapeiliin vilkaisuja. Tilinpäätöksestä pitäisi nähdä ainekset tulevaisuuteen ja siitä pohjaa esim. tulevan talousarvion suunnitteluun.
Reilut kaksi kuukautta sitten keskustelimme kaupunkimme strategiasta. Totesin tuolloin, että maailma muuttuu vauhdilla ja viime aikoina myös ennakoimattomilla ja järkyttävillä tavoilla. Kuopio ei ole irrallinen saareke, vaan elämme osana jatkuvasti muuttuvaa maailmaa.
Monella mittarilla mitattuna olemme pärjänneet hyvin. Kuopio oli kuntien välisessä vertailussa maamme toiseksi vetovoimaisin. Verotulojen kasvu, yrittäjyyden ja yritysten kasvu, rakentamisen vilkkaus ja työvoiman kysyntä kuvastavat menestyvää ja kehittyvää kaupunkia.
Vuoden 2021 tilinpäätös on 12.5 M€ ylijäämäinen. Toki valtion 18.6 M€:n koronatuilla ja vuokrataloyhtiöiden omistusjärjestelyillä saadulla reilun 8 M€:n osakkeiden myyntivoitolla on ylijäämään merkittävä vaikutus. Mutta niin kuin kaupunginjohtaja katsauksessaan samalla toteaa: ”Kaupunkimme kasvu haastaa palvelutarjonnan, investointien ajoituksen ja riittävyyden sekä työvoiman saatavuuden”.
Juuri nämä asiat keskusteluttavat myös Sdp:n valtuustoryhmää. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta voimme lukea, että varsinkin lasten ja nuorten erityisesti mielenterveyspalvelujen saatavuudessa sekä lastensuojelun, puheterapia-, koulukuraattori- ja psykologipalveluissa riittää korjaamista.
Palveluverkossamme riittää toki tarkasteltavaa myös tuleville vuosille. Hyvinvointilainsäädännön hyväksymisen myötä sillä on merkittävä vaikutus kaupunkiimme. Olen seurannut aluevaltuuston varajäsenenä vähän sivusta sen toiminnan aloitusta. Haasteita riittää silläkin saralla ja kaupungin tiivis yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on välttämätöntä. Ei pidä unohtaa maakuntavaltuustoa ja Pohjois-Savon liittoa, kun palveluita ja toimintoja Kuopion ja koko Pohjois-Savon alueella kehitetään.
Kun kaupunki on hyvällä kasvu-uralla, siitä on huolehdittava jatkossakin. Kasvulla ei ole itseisarvoa, vaan sen avulla voidaan tavoittaa tavoitteidemme, strategiamme mukaisia asioita. Meidän on muistettava tässä yhteydessä asukasnäkökulma. Meidän on lunastettava luottamus palveluidemme toimivuudesta.
Investointiemme toteutustahti on ollut huimaa. Savilahden liikennejärjestelyt ja kunnallistekniikka, Lumit, Niiralan koulun peruskorjaus, Luola-hankkeen aloittaminen vain muutamia mainitakseni. Tulevaisuudessa investointien tarkka palvelutarpeen määrittely ja hankkeiden tarveselvitys on tehtävä huolella. On syytä myös tarkastella investointien ajoitusta. Nykyisen maailmantilanteen aiheuttamat vaikeudet, rakennustarvikkeiden ja energiahintojen nousu aiheuttavat varmasti muutoksia tulevaisuuden suunnitteluun.
Tulevaisuudessa on paljon avoimia kysymyksiä. Mikä vaikutus on inflaatiolla ja korkojen nousulla? Uhkaako taantuma?
Meitä päättäjiä yhdistää usein vallitsevien uhkien kautta ajattelu. Näemme kaiken tämän hyvinvointimme keskellä usein vain resurssiemme vajavuutta. Joskus edes ripaus mahdollisuuksien kautta ajattelu, voisi tuoda tulevaisuuden suunnitteluun toivoa ja positiivista näkemystä.
Valtuustokautemme alussa otimme käyttöön uuden johtamisjärjestelmän. Tämä muutos vahvistaa poliittista päätöksen tekoa, jos niin haluamme. Lautakunnilla on keskeinen rooli vaikkapa tuossa mahdollisuuksien kautta ajattelussa ja sitä kautta ensi vuoden talousarviovalmistelussa.
Menestyvän ja vetovoimaisen kaupungin takana on myös tekijänsä.
Lopuksi haluan kiittää erityisesti Kuopion kaupungin henkilöstöä. Erityisesti hoitoalan, varhaiskasvatuksen ja koulujemme työntekijät ovat joutuneet venymään, ajattelemaan luovasti, muuntumaan pandemian hallitessa olosuhteita ja mieliämme. Kiitos.
Kiitos myös kollegoille täällä salissa ja koko virkahenkilöstölle.
Rentouttavaa kesää kaikille.