Jaakko Kosunen: Budjetti 2024 – SDP:n ryhmäpuhe Kuopion kaupunginvaltuustossa 13.11.2023.

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Muutoksen tuulet puhaltavat. Hyvinvointialueet hakevat toimintatapojaan. Kunnat tuskailevat alenevista verotuloista ja valtionosuuksista. Uskon ja toivon, että me kaupungin virka- ja luottamushenkilöt tiedostamme tilanteen. Realiteetit ovat tiedossamme. Tunnusluvut ovat yksinkertaiset: rakenteellinen alijäämä on n. 20 M€. Investointipaine on kova n. 80 M€ ja samalla velkaantuminen kasvaa. Jotain tarttis tehdä.

Esityslistasta poimittu lainaus antaa meille tavoitteet: ”Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä katetaan.”

Silloin kun haasteet tiedostetaan, täytyy turvautua vahvuuksiin. Mitä ne sitten meillä ovat. Mainitsen niistä muutaman. Ensiksikin meillä yhtenäinen ja hyvä päätöksentekokulttuuri.

Kuvastakoon tätä hyvässä hengessä laadittu valtuustoryhmien yhteinen työsuunnitelma.

Nyt käsillä oleva KH:n hallittu budjettiesitys osoittaa vastuullista yhteistyötä eri poliittisten ryhmien välillä.

Toinen vahvuutemme on henkilöstö. Henkilöstön laaja-alaisen osaamisen hyödyntäminen pitää olla tavoitteellista. Hyvinvoiva henkilöstö on avainasemassa. Se kannustaa ja motivoi jopa miettimään uusien työtapojen kehittämistä.

Nyt on tärkeää keskustella kunnan tulevaisuudesta. Mihin suuntaan kuljetaan? Mille arvoille tulevaisuutta rakennetaan? Mikä on toivottava kehityksen päämäärä? Pidemmälle tähyilevät tulevaisuuspohdinnat eivät välttämättä tule esiin julkisessa keskustelussa, jossa keskitytään helposti vain päivänpolitikointiin tai kunnan eri organisaatioiden budjettiosuuksiin.

Sivistyspalveluiden kehittäminen on kuntien tulevaisuuden kannalta merkityksellistä. Monet globaalit ilmiöt vaikuttavat ihmisten ja kuntien toimintamahdollisuuksiin paikallisesti. Sivistys on yksi keino löytää ratkaisuja ja keinoja, joilla luodaan kunnille toimintamahdollisuuksia ja kestävää tulevaisuutta.

Millainen olisi sivistyskunta? Mitä tapahtuisi, jos sivistys ohjaisi koko kunnan toimintaa päätöksenteon tasolta arjen valintoihin? Millaisille arvoille ja ihanteille tulevaisuus tällöin rakentuisi? Sivistyksen hahmottaminen pitkäkestoisena sekä koulutusta ja kulttuuripalveluita laajempana elinvoimaisuustekijänä voi tuoda uusia näkökulmia keskusteluun kunnan tulevaisuudesta.

Sivistys rakentaa kunnan elinvoimaisuutta, takaa kestävyyttä, auttaa katsomaan pidemmälle sekä on läpileikkaava näkökulma kaikessa toiminnassa.

Mutta mitä elinvoimalla oikeastaan tarkoitetaan? Mikä tekee kunnasta elinvoimaisen ja vireän?

Usein elinvoimaisuudella viitataan melko kapeasti taloudelliseen toimintaan ja vireään elinkeinoelämään. Ne ovatkin tärkeitä elinvoimaisuuden lähteitä, mutta jos pintaa raaputtaa hieman syvemmältä, löytyy elinvoimaisuuden taustalta muutakin.

Sivistystoimen rooli pitkäjänteisen elinvoimaisuuden saavuttamisessa on merkittävä. Kulttuuritoimintaan, kuntademokratiaan, elinikäiseen oppimiseen panostaminen vahvistaa paitsi kuntalaisten hyvinvointia ja merkityksellisyyden kokemusta myös kuntien muutos- ja sopeutumiskykyä.

Kestävä tulevaisuus edellyttää sivistystä, joka vahvistaa tietojen ja taitojen lisäksi valmiuksiamme valintojemme eettiseen arviointiin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Koulut ovat sivistyksen näkökulmasta keskeisiä toimijoita, mutta ne eivät yksin riitä, sillä kestävää tulevaisuutta edistävää laaja-alaista sivistystä tarvitaan kaikilla elämänaloilla, myös tämän päivän aikuisten keskuudessa.

Yhä selvemmin tietojen ja taitojen lisäksi sivistyksessä on kyse myös vastuusta. Valinnat, joita teemme tänään, rakentavat tulevien sukupolvien kuntia. Sen vuoksi ylisukupolvinen tarkastelu päätöksenteon yhteydessä on tämän ajan sivistystä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueille kuntapolitiikassa on siis yhä enemmän tilaa muille teemoille. Sivistys on kunnille merkittävä elinvoimaisuustekijä. Näiden palveluiden kehittämisen lisäksi sivistys voidaan nähdä myös laajemmin koko kunnan toimintaa ohjaavana visiona, joka luo suuntaa toivotulle tulevaisuudelle sekä arvoille ja ihanteille, joita halutaan elää todeksi.

– Jaska –