Hannu Kokki
Sitten kevään olemme oppineet koronasta ja SARS-CoV-2 viruksesta paljon uutta. Huoli on kuitenkin, kuinka jaksamme noudattaa suosituksia, joilla epidemian leviämistä pyritään estämään.
Suomessa päähuomiota on saanut keskustelu kasvomaskien käytöstä. Vaikka vankka tieteellinen näyttö niiden hyödystä on edelleen osin harsoista, myös WHO on niiden käyttöä suositellut.
Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että kasvomaskeilla on joka tapauksessa symbolinen arvo. Tilanteissa, joissa ei voi noudattaa turvavälejä, kasvomaskia käyttämällä osoittaa, että haluaa kantaa vastuuta yhteisöstä ja toisten turvallisuudesta.
Mielenkiintoinen on tuore Valtion teknologian tutkimuskeskuksen löydös, jonka mukaan myös kertakäyttöisen kirurgisen suu-nenäsuojan voi puhdistaa jopa 10 kertaa keittämällä sitä 5 minuuttia vedessä.
Ammattikäyttöön pestyä maskia ei suositella, mutta siviilikäytössä puhdistettu kuitumaski on ainakin yhtä tehokas kuin kangasmaski. Puhdistamalla ja käyttämällä kuitumaskia muutaman kerran uudelleen voi säästää kustannuksia, ja jätteen määrä vähenee.
Erona WHO:n suosituksiin suomalaisissa suosituksissa ei korosteta käsidesin käyttöä. Koronavirukset ovat niin sanottuja vaipallisia viruksia, joihin alkoholikäsittely tehoaa erityisen hyvin. Nyt on saatu tuoretta tutkimustietoa, että alkoholipohjaiset käsidesit tehoavat myös SARS-CoV-2 virukseen. Tuorein julkaisu ilmestyi Am J Infect Control -lehdessä elokuussa.
Soisi suomalaisten suositusten huomioivan nykyistä painokkaammin alkoholipohjaisten käsidesien käytön käsien pesun lisäksi. Nyt hiihtokauden lähestyessä kuluttaja joutuu tietenkin tekemään valinnan, käyttääkö lääketehdasolosuhteissa laatuvaatimukset täyttäen valmistettua käsidesiä vai suksivoidetehtaan myymää tuotetta.
Jos jaksamme noudattaa suosituksia, yhteiskuntaa voidaan pitää auki, käydä syömässä ravintoloissa ja kuntosalilla huolehtimassa lihaskunnosta.
Emme taida päästä koronaepidemiasta eroon vielä ennen ensi kevättä. Kunnallisvaaleja ajatellen Kuopion keskusvaalilautakunnan kannattaisi varautua niin, että myös riskiryhmiin kuuluvat voivat kokea äänestämisen turvalliseksi. Pitäisikö tarpeettomien ruuhkien välttämiseksi lisätä ennakkoäänestyspaikkoja ja muita mahdollisuuksia äänestää ennakkoon, ja suu-nenäsuojia ja käsidesiä äänestyspaikoille?
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori sekä tutkimusjohtaja ja dosentti Itä-Suomen yliopistossa.