Hannu Kokki: Hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan pitää panostaa SOTE-uudistuksessa.

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Ansiokkaan työuran myös sairaalapappina tehnyt Itä-Suomen yliopiston dosentti Olavi Louheranta otti Savon Sanomissa haastattelussa 22.3.2024 kantaa ihmisten oikeuksien ja heidän velvollisuuksien väliseen tasapainoon. Louherannan viesti oli, että ihmisten pitää myös itse kantaa vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista, terveydestä ja arjen turvallisuudesta.

Tämä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino on keskeistä myös hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävässä HYTE-toiminnassa. HYTE-toiminta on tärkeä yhdyspinta hyvinvointialueen ja kuntien välisessä työnjaossa. Vastuu HYTE-toiminnan järjestämisestä jakautuu sekä hyvinvointialueiden että kuntien tehtäväksi. Kaikkien toimijoiden on tärkeää sitoutua yhteistyöhön asukkaiden elämänlaatua, fyysistä toimintakykyä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja elinympäristöjä ylläpitävään toimintaan.

Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan pitää olla tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvaa, sen pitää olla vaikuttavaa, ja arkivaikuttavuus edellyttää, että toiminnan pitää soveltua käytäntöön. HYTE toiminnan vaatimukset ovat samoja, mitä edellytetään kaikelta hyvinvointialueiden ja kuntien toiminnoilta. Onnistuneilla HYTE-toimilla kavennetaan asukkaiden hyvinvointi- ja terveyseroja – tämä on yksi keskeisistä SOTE-uudistuksen tavoitteista.

Vaikka järjestämisvastuu HYTE-toiminnasta on hyvinvointialueiden ja kunnan vastuulla, tämä ei poista ihmisten omaa vastuuta – tähän myös Louheranta haastattelussaan viittasi. Omilla ja lähiyhteisöjen toimilla voi edistää merkittävästi arjen osallisuutta, ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Asukkailla on erilaiset valmiudet hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviin toimiin. Osalle riittää tieto, ja he pystyvät tekemään itse hyödyllisiä valintoja. Osa asukkaista tarvitsee enemmän tukea; kohdennetumpia toimia, ohjausta ja valmennusta.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tunnetusti kirittävää. Meillä keskeisiä terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä heikentäviä haasteita ovat muiden muassa ylipaino, päihteiden käyttö ja verenpaine. Jos näissä kolmessa asiassa saadaan väestötason edistystä, sekä sosiaali- että terveyspalveluiden tarve alkaa vähentyä. Jatkossa käytössä olevat resurssit, sekä käytettävissä oleva henkilöstö että tänne suunnattu rahoitus riittävät nykyistä paremmin vastaamaan alueen palvelutarpeeseen.

Jos kehotus laihduttaa olisi ratkaisu ylipainoon ja lihavuuteen, meillä ei olisi haasteita ylipainon kanssa. Lihakset ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisia kudoksia, joten fokusta pitää kohdentaa aikaisempaa enemmän lihasvoiman parantamiseen. Lihasvoimaa voi parantaa kotona kehonpainolla tehtävää harjoittelua tai kuntosalikäynneillä. Toki lihaskuntoharjoittelun lisäksi tarvitaan ravintoneuvontaa ja yleistä liikunnallisuutta. Hyvinvointialue tarvitsee kipeästi tähän työhön kohdistettua liikunnanohjaajien ja ravitsemusterapeuttien osaamista. Liikuntaryhmät ja kuntosali käynnit lisäävät myös yhteisöllisyyttä – yksinäisyys huolestuttavasti lisääntyvä ilmiö.

Päihteiden käyttö on iso ongelma Pohjois-Savossa ja syynä merkittävään osaan sosiaalisiin ja terveydellisiin haasteisiin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella pitää kiireesti käynnistä hyvien päihdetyösuunnitelmien toimeenpano. Audit C kysely on ensimmäinen toimenpide, kaikkien pohjois-savolaisten pitäisi täyttä kysely vuosittain. Suomessa huumeiden käytön aloittajat ovat verrokki maihin verrattuna nuorempia. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat on tunnistettu, aktiivisia toimia pitää tehostaa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään pohjois-savolaista nuorta elämää huumeille.

Viime vuosina sydäniskureita on lisätty julkisiin tiloihin, niitä on nykyisin kauppakeskuksissa ja nyt viimeksi VR ilmoitti varustaneensa junat sydäniskureilla. Jos ja kun sydäniskuria tarvitaan, silloin ollaan auttamattomasti 5-10 vuotta myöhässä. Korkea verenpaine on lihavuuden ohella merkittävä terveysuhka sydän- ja verenkiertoelimistön ja aivojen terveydelle. Kahdella viidestä oireettomista 50-54 vuotiaasta miehestä ja joka viidennellä naisella on kalkkeutumista sepelvaltimoissa. 60-64 vuotiasta oireettomista miehistä kahdella kolmesta ja lähes puolella naisista on verisuonikalkkeumia. Verenpainemittareita pitää olla helposti saavutettavissa niin että oman verenpaineen saa helposti mitattua. Jos verenpaineet ovat koholla, silloin on viimeinen hetki käynnistää terveyttä ja hyvinvointia edistävät toimet, ja jos elintapamuutoksilla painetaso ei normaalistu, silloin arvioidaan lääkehoidon tarve.

Haastan Pohjois-Savon hyvinvointialueen, kunnat, kolmannen sektorin, liike-elämän, kulttuuritoimijat ja yhteisöt hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävään työhön. Olavi Louherannan viestin mukaisesti meidän pitää myös itse kantaa vastuuta itsestämme, läheisistä, meille rakkaista ja yhteisöstä.

Hannu Kokki, sd., Pohjois-Savon aluehallituksen 1, vpj, Kuopion kaupunginvaltuutettu.

Kokki kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.