EU parlamenttivaalit pidetään kesäkuussa. Uuden parlamentin työ alkaa radikaalisti muuttuneissa olosuhteissa. Eurooppa on sodan osapuoli Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Euroopan Unionin on sopeuduttava tilanteeseen pyrkimällä entistä yhtenäisemmäksi ja vahvemmaksi. Merkittävä osa vahvuutta on uskottavat puolustusvoimat, toimiva puolustusteollisuus ja raaka-aineomavaisuus.
Sodan alettua Euroopassa havahduttiin siihen, että ei ole varauduttu riittävästi sodan mahdollisuuteen. Kylmän sodan päätyttyä puolustusvoimia ja puolustusteollisuutta ajettiin alas monissa Euroopan maissa. Ammusvarastot ovat nyt puutteelliset, ammusten tuotantolinjoja ei saada nopeasti aikaan eivätkä standardit ole yhteneviä. Nykyiset puolustusbudjetit arvioidaan alimitoitetuiksi.
Samaan aikaan suurvaltasuhteissa on kasvavaa epävarmuutta. Jos Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi valitaan Donald Trump, saattaa Yhdysvallat olla jatkossa nihkeämpi osallistumaan Euroopan sotilaalliseen puolustamiseen.
Puolustusteollisuus on riippuvainen metallien saatavuudesta. Myös aseissa nykytekniikka vaatii huippuun kehitettyjä komponentteja ja lukuisia harvinaisiakin metalleja. Vihreän siirtymän teollisuus tulee kilpailemaan metalleista aseteollisuuden kanssa.
Eurooppa on lisäksi riippuvainen tuontiraaka-aineista, etenkin Kiinan raaka-aineista. USA on myös ryhtynyt protektionistisiin toimiin oman taloutensa tukemiseksi. Kriisitilanteissa raaka-aineiden saatavuus voi vaikeutua vakavasti.
Riippuvuutta tuontiraaka-aineista on vähennettävä hajauttamalla hankintoja ja tehostamalla raaka-aineomavaraisuutta, mikä tarkoittaa etenkin malminetsinnän tehostamista
EU:ssa on jo ryhdytty toimiin turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi. EU-komissio ehdottaa uutta 1,5 miljardin euron ohjelmaa puolustusteollisuuden vahvistamiseksi. Kriittisiä raaka-aineita koskevalla säädöksellä on tavoitteena parantaa näiden aineiden saatavuutta ja myös vahvistaa häiriönsietokykyä mm. juuri puolustusalan kannalta.
Tulevan EU-parlamentin keskeisimpiä tehtäviä tulee olemaan uskottavan puolustuskyvyn vahvistaminen. Samaa tavoittelevat puolustusvaliokunnan demariedustajat vaatiessaan puolustusyhteistyön kehittämisen nostamista EU:n kärkihankkeeksi.
Esko Koistinen (sd.)
Kirjoittaja on kuopiolainen tekniikan lisensiaatti ja reservin luutnantti, joka teki työuran GTK:n malminetsinnässä.
Koistinen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.