Tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi uudenvuodenpuheessaan kriittisten mineraalien olevan yksi Suomen vahvuuksista. Hallituksen päätökset leikata Suomen malmivaroja korottamalla kaivosten verotusta ovat ristiriidassa tämän kanssa.
Kaivosveroa korotettiin Suomessa hallituksen päätöksellä vuoden vaihteessa. Metallimalmien arvoperusteinen kaivosvero nousi 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin ja teollisuusmineraalien vero 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta.
Lisäksi kaivostoiminta siirrettiin alemmasta sähköveroluokasta II (0,05 snt/kWh) yleiseen sähköveroluokkaan I (2,24 snt/kWh). Kaivosvero nelinkertaistui ja sähkövero kallistui 45-kertaiseksi.
Malmi on kiveä, josta voidaan taloudellisesti tuottaa metalleja tai mineraaleja. Koska malmi on taloudellinen käsite, lisäkustannukset leikkasivat Suomen malminvaroja.
Malmiesiintymät eivät ole tasalaatuisia. Ne voivat olla rajoiltaan repaleisia pitoisuuksien ja laadun vaihdellessa eri osissa. Väistämättä heikot osat jäävät kulujen noustessa hyödyntämättä, ja kaivosten elinikä lyhenee.
Uusien kaivosten avaamisen kynnys myös nousee kustannusten noustessa.
Kaivoksen tulot voivat näyttää suurilta, mutta suuret ovat myös investoinnit ja tuotantokustannukset. Pieniltä vaikuttavat kaivosveroprosentit ja sähkön kallistuminen ovat myös merkittäviä lisäkustannuksia.
Terrafamen toimitusjohtaja Antti Koulumies (HS 2.11.2025) arvioi yhtiön maksavan kaivos- ja sähköveroa veronkiristysten jälkeen yhteensä 35 miljoonaa euroa vuodessa. Tätä ennen summa oli 10 miljoonaa euroa. Kulu vastaa Koulumiehen mukaan kymmentä prosenttia yhtiön kaivos- ja metallintuotannon kustannuksista.
Kaivosveron suuruus on riippumaton kaivoksen kannattavuudessa eikä se siten kohtele tasapuolisesti keskenään hyvin erilaisten esiintymien jalostusta. Markkinahinnat vaihtelevat alalle tyypillisesti. Huonoina aikoina yhtiö saattaa joutua maksamaan kaivosveroa, vaikka tulos olisi negatiivinen.
Kaivosteollisuus on esittänyt selvitettäväksi ns. hybridimallia, jossa osa kaivosverosta perustuisi metallien arvoon ja osa yrityksen tulokseen. Hallitus on myös luvannut selvittää asiaa kuluvan vuoden aikana. Muut hallituspuolueet olivat tähän jo aiemmin valmiita, mutta se ei sopinut perussuomalaisille.
Verojen kiristystä voidaan puolustella valtion heikolla taloustilanteella ja kaivosveroa kaivosten paikallisella hyväksyttävyydellä. Toisaalta Euroopan unioni on havahtunut mineraalien vakavaan tuontiriippuvuuteen ja ryhtynyt toimiin omavaraisuuden parantamiseksi.
Mineraaleja tarvitaan kipeästi puolustusteollisuuden ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Kriittisiä mineraaleja tarvitaan myös teknologisen vallankumouksen ytimessä, eli tekoälyssä, kuten tasavallan presidentti sanoi puheessaan.
Esko Koistinen (sd.)
Tekn.lis, EurGeol
Kirjoittaja on tekniikan lisensiaatti, jolla on eurooppalainen EurGeol (European Geologist) -ammattipätevyys. Tämä arvonimi toimii kansainvälisenä todistuksena ammatillisesta osaamisesta ja oikeudesta toimia ”pätevänä henkilönä” (Qualified Person) esimerkiksi mineraalivarantojen arvioinnissa.
Esko Koistinen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.