Esko Koistinen: Kuopion kaupungin strateginen metsäsuunnitelma ei ole hakkuusuunnitelma. 19.2.2022.

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Keskustelu Kuopion kaupungin strategisesta metsäsuunnitelmasta on kohdistunut yksipuolisesti lähinnä hakkuumääriin. Vihreiden Petri Nieminen (SS 12.2) arvioi suunnitelmaa metsätalouslähtöiseksi ja ettei se mahdollista luontoympäristön tilan parantamista. https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4477333

Suunnitelma perusteluineen ansaitsee laajempaa tarkastelua.

Suunnitelmassa kaupungin metsien kokonaispinta-ala 12 500 hehtaaria jaettiin talousmetsiin, taajamametsiin, kaupunkialueen ja maaseudun ulkoilumetsiin, suojelualueisiin sekä maankäytön muutosalueisiin. Erilaiset kohteet voidaan hoitaa eri tavoin ja tavoittein.

Kaupungin metsistä suojelualueita on 7 prosenttia. Se on kolme kertaa enemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Talousmetsiä on 17 prosenttia. Taajamametsiin ja ulkoilumetsiin kuuluu 57 prosenttia. Yli puolet metsistä sijoittuu maaseudulle. Kaupungilla on selvästi enemmän vanhoja metsiä kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Lähes puolet on yli 80-vuotiaita.

Suunnitelmaa varten mallinnettiin kolme erilaista metsien kehitystä kuvaavaa skenaariota tulevalle 50 vuodelle. Laskelmissa mallinnettiin muun muassa puuston kasvua, hiilivarastojen kehittymistä puustossa, maaperässä ja puutuotteissa sekä metsien monimuotoisuuden kehittymistä. Jokaiselle skenaariolle ja jokaiselle kohdetyypille laskettiin sekä jaksollisen (aukkohakkuu) että jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdot.

Mallinnusten perusteella puuston määrä kasvaa nykyisellä hakkuutasolla huomattavasti jääden kuitenkin selvästi Pohjois-Savon keskimääräisestä metsien kasvusta. Jatkuvan kasvatuksen periaatteella kasvu taantuu pitkällä aikavälillä, koska metsät ovat jo nyt huomattavasti vanhempia ja puustoisempia kuin Pohjois-Savossa yleensä. 

Nykyisellä hakkuutasolla hiilivarastot kasvavat merkittävästi puuston määrän kasvaessa. Pitkällä aikavälillä etenkin jatkuvan kasvatuksen skenaariossa hiilinielu on kuitenkin heikentymässä puuston kasvun hidastuessa. Hiilinielu voidaan pitää kasvussa käytännössä vain uudistamalla metsää.

Vanha lehtipuuvaltainen metsä on suhteellisen monimuotoinen. Mallinnuksen muukaan jatkuvan kasvatuksen skenaario tuottaa jaksollista kasvatusta enemmän lehtipuuta ja vanhoja puita. Myös jaksollisessa kasvatuksessa voidaan lehtipuita ja vanhoja puita tietoisesti valitsemalla säästää.

Puuston korkean iän vuoksi kaupungin metsien puustossa ja maaperässä on massiivinen hiilivarasto. Vanha metsä koetaan miellyttävänä ympäristönä, mutta kuusivaltaisuus ja korkea ikä lisäävät metsätuhojen vaaraa.

Mallinnuksiin perustuen hakkuut ehdotetaan pidettävän nykyisellä tasolla noin 49 000 kuutiota vuodessa. Silloin myös kaupungin tulot säilyvät nykyisessä noin 2,7 miljoonassa eurossa. Ehdotettu hakkuusuunnite, kaksi kolmasosaa, puuston kasvusta on kaupungin ilmastopoliittisen ohjelman mukaisella tasolla. 

Suunnitelmassa korostetaan kaupungin metsien monikäyttöisyyttä. Metsänhoito ja hakkuut suunnitellaan lopulta kohteellisesti, jolloin on mahdollista painottaa erilaisia tavoitteita eri osa-alueilla. 

Esko Koistinen (sd)

Tekniikan lisensiaatti

Koistinen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.