Avoin kirje sairaanhoitopiirin johdolle
Kuopion perusterveydenhuollon kustannustehokkuuden ja perus- ja erikoissairaanhoidon saumattoman yhteistyön parantamiseksi
Suomen terveydenhoito oli v. 1972 kansanterveyslain jälkeen yksi toimivimmista järjestelmistä kansainvälisesti arvioituna. Samana vuonna aloitettiin Kuopion korkeakoulussa lääkärikoulutus turvaamaan yleislääkäreiden ja yleislääketieteen erikoislääkäreiden riittävyys. Kansanterveystyön merkitystä arvostettiin. Viime vuosikymmenen aikana terveydenhuoltojärjestelmä on yhtäpitävien asiantuntija-arvioiden mukaan kriisiytynyt. OECD:n arvion mukaan myös Suomen terveydenhuollon ja sairaanhoidon rakenne aiheuttaa huomattavaa sosiaalista eriarvoisuutta.
Poliittinen vaikeus tehdä rakenteellisia terveydenhoidon ratkaisuja on hankaloittanut tilannetta. Edellä mainittu kehitys on vaikuttanut oleellisesti myös Kuopion ja maakunnan kykyyn tuottaa kustannustehokkaasti terveyden ja sairaanhoidon palveluja. Kuopion perusterveydenhuollon ja yliopistosairaalan päivystyksen kriisiytyminen näkyy vaikeutena saada pätevää henkilökuntaa perusterveydenhuoltoon, yleislääkäreitä ja yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Kuopion asuinalueilta ja maakunnasta puuttuu jatkuvasti pätevää lääkärihenkilökuntaa – alueella on lääkäri pula, tai niin kuin Lääkäriliitto muotoilee, lääkärivaje.
Kuopion terveyskeskus on yksi tärkeimmistä yliopiston yleislääketieteen koulutusyksiköistä, joten opiskelijoiden koulutuksellinen ja koulutettavien saama kuva perusterveydenhuollon toiminnasta heikkenee. Pätevän henkilökunnan vähyys voi muodostua vaikeuden toteuttaa maakunnalliset terveydenhoidon tavoitteet.
Kuopiolla, yliopistolla ja yliopistollisella sairaalalla on ja pitää olla yhteinen tavoite kouluttaa yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja ”hospitalisteja”, sairaaloissa työskenteleviä kokeneita yleislääkäreitä. Mutta onko yleislääkäreiden ja yleislääketieteen erikoislääkäreiden koulutus meillä ajan tasalla?
Toivottavasti Sote-uudistus viedään vihdoinkin maaliin. Terveydenhuollon perusrakenteita pitää alkaa virtaviivaistaa ilman viiveitä täällä käytännön tasolla jo nyt. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteystyötä pitää parantaa Kuopiossa. Keskushallinnon toimesta keskussairaaloihin on perustettu perusterveydenhuollon yksiköt, mutta Kuopiossa tämän merkitys on jäänyt vähäiseksi toiminnan ja koulutuksen integroimisessa.
KYS:ssa on menossa voimakas uudisrakentaminen ja sen jälkeen alkaa vanhan sairaalan saneeraaminen. Saneerauksen suunnittelun yhteydessä on arvioitava vapautuvien tilojen käyttö. Niihin voisi sijoittaa merkittävä määrä perusterveydenhuollon toiminnoista.
Esitämme, että sairaanhoitopiirin johdon taholta selvitetään Kuopion avohoidon vastaanottotoiminnan sijoittaminen ainakin osittain KYS:n saneerattaviin tiloihin perusterveydenhuollon avohoitoklinikaksi. Sen tehtävänä olisi tuottaa Kuopion ja yliopistosairaalan päivystysalueelle yleislääkäripalveluja. Samalla siellä voitaisiin antaa yleislääkärien ja yleislääketieteen erikoislääkärien koulutusta. Tämä tukisi maakunnallisen päivystystarpeen toteutumista ja esim. keskitetyt laboratorio- ja röntgenpalvelut tuottaisivat kustannushyötyjä.
Yksikön ja sen myötä koulutuksen tehostamisen tehtävänä olisi nostaa perusterveydenhuollon ja yleislääketieteen arvostus takaisin sille kuuluvan asemaan. Samalla tarpeeton raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä madaltuisi.
Avoterveydenhuollon ja sairaalan yhteisessä integroidussa tilassa potilaiden hyvä hoito, laadun varmistus, yhteispäivystys, henkilökunnan saatavuus, kustannustehokkuus, ja johtajuus olisi toteutettavissa nykyistä paremmin.
Keskustassa vapautuvat vastaanottotoiminnan rakennukset kaupunki voisi ohjata asuntorakentamiseen. Näin keskustaankin saataisiin kohtuuhintaista vuokra-asumista.
Kuopion työväenyhdistyksen puolesta
Jaakko Kosunen
KTY:n puheenjohtaja
Julkaistu Savon Sanomissa 9.2.2020