Jokainen on huomannut ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset. Viime vuosi oli maapallolla mittaushistorian kuumin. Helleaallot, kuivuus, myrskyt ja metsäpalot aiheuttavat tuhoja ja kuolemaa. Suomessa mitattiin viime vuonna ensimmäinen hirmumyrsky.
Ilmasto on muuttunut ihmisen toiminnan lisättyä ilmakehän hiilidioksidia hallitsemattomasti.
Kuopio on asettanut ilmastostrategiassaan tavoitteeksi olla hiilineutraali vuonna 2030. Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidia ei päästetä ilmaan enempää kuin luonto pystyy sitomaan. Vuonna 2022 ilmastostrategia sisällytettiin Viksu Kuopio -ohjelmaan, ja siinä pidettiin hiilineutraaliustavoite vuodessa 2030.
Kuopion kasvihuonepäästöt alkoivat vähentyä selvästi vuodesta 2010 lähtien. Siihen asti kokonaispäästöt pysyivät parikymmentä vuotta 1-1,2 miljoonassa hiilidioksiditonnissa vuosittain (CO2-ekv.). Vuoteen 2022 vuosittaiset kokonaispäästöt puolittuivat noin 0,6 miljoonaan tonniin. Ilman lisätoimia Kuopio ei ole hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, vaan viimeisten vuosien trendin perusteella kirittävää on 0,2 miljoonaa tonnia. Toisin sanoen noin 2 000 tonnia asukasta kohden
Hiilidioksidia sitovat metsät ja metsien maaperä. Puhutaan hiilinieluista. Uusimpien mallinnusten perusteella metsät eivät tällä hetkellä sido Suomessa hiilidioksidia siinä määrin kuin on aikaisemmin arvioitu.
Kuopion kaupunki omistaa metsää yli 12 000 hehtaaria. Se on huomattava osa Kuopion metsäalasta. Suurena metsänomistajana kaupungin on kannettava vastuunsa hoitamalla ja hakkaamalla metsiään viisaasti.
Suurimmat päästölähteet Kuopiossa olivat vuonna 2022 maatalous (20 %), tieliikenne (28 %) ja kaukolämpö (18 %). Muita päästölähteitä kaupungissa ovat teollisuus, sähkönkulutus, työkoneet ja jätteiden käsittely.
Maatalouden päästöt ovat kasvaneet vuodesta 2005. Maataloudessa asia on tiedostettu ja toimintatapoja kehitetään. Kaupunki voi tukea maataloutta ostovalinnoillaan. Menestyvä maatalousyrittäjä pystyy myös ilmastoa tukeviin investointeihin.
Tieliikenteen päästöt ovat suuret ja kasvaneet vuodesta 2005. Niiden pienentämiseen on pakko löytää ratkaisuja, ja niihin kaupunki voi vaikuttaa.
Joukkoliikennettä on kehitettävä edelleen, kevyen liikenteen olosuhteita parannettava ja liikenteen sähköistämistä tuettava. Kaupungin omat koneet ja ajoneuvot tulee viimeistään uusintatilanteessa vaihtaa sähkökäyttöisiin aina, kun sellaisia on valittavana.
Vuodesta 2005 Kuopion kaukolämpöpäästöt ovat selvästi pienentyneet. Kaukolämmön päästöihin voidaan edelleen vaikuttaa uusilla tekniikoilla. Pienydinvoiman avulla päästöjä voisi vähentää merkittävästi vuoden 2030 jälkeen, mutta investointi tulee vaalikaudella monipuoliseen arviointiin.
Päästöihin voidaan vaikuttaa myös viisaalla kaavoituksella, rakentamisella ja kierrätyksellä. Kierrätys on nähtävä perinteisiä kirpputoreja laajemmin. Mineraalien, akkujen, poistotekstiilien ja kokonaisten rakennusten kierrätys vaatii vahvaa organisointia monien tahojen kesken. Kuopiolla on edellytyksiä kiertotalouden mallikaupungiksi.
Päästöjen vähentämiseen on enemmän ja nopeampia keinoja kuin hiilinielujen kasvattamiseen. Ilmastonmuutos on aikamme vakavimpia haasteita, ja siksi kaikki mahdollisuudet on käytettävä sekä nielujen että päästöjen puolella
Valtuutetut ja muut luottamushenkilöt kaudella 2025 – 2029 joutuvat ottamaan tiukan loppukirin Kuopion hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2030.
Esko Koistinen, tekniikan lisensiaatti
Kuntavaaliehdokas Kuopiossa (sd.)
Esko Koistinen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.