Oletko ostanut sijoitusasunnon tukeaksesi lapsesi opintoja? Auttanut nuortasi muutossa ja ostanut ehkä kahvinkeittimen entisen rikkouduttua? Ollut henkisenä tukena opintoihin ja töihin hakeutumisen aikaan? Ollut rinnalla parisuhdemyrskyissä tai terveyshuolissa?
Useimmilla nuorilla on oma perhe, joka tukee voimavarojensa mukaan itsenäistymistä ja aikuistumista. Joillekin nuorille jälkihuolto on ainoa tuki, joka täysi-ikäisyyden rajapyykin jälkeen vastaa näihin tarpeisiin. Jälkihuollolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tukea, jolla nuorta tuetaan asumisen järjestelyissä, talousasioissa sekä opiskelua, työtä ja muuta elämää koskevissa suunnitelmissa.
Jälkihuollon kanssa voi päätyä tekemisiin oltuaan sijoitettuna perheen ulkopuolelle. Sijoitusten taustalta löytyy muun muassa perheen taloudellisia vaikeuksia, vanhemman fyysistä sairautta tai uupumusta, mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä perheväkivaltaa. Myös lapsen ja nuoren oma ongelmallinen käyttäytyminen voi johtaa sijoitukseen.
Petteri Orpon hallitus leikkasi jälkihuollosta kaksi vuotta laskien sen ikärajaa 25 vuodesta 23 vuoteen. Laskua perusteltiin kustannustehokkuudella ja yhdenvertaisuudella. Sosiaali- ja terveysministeri Juuso (ps.) totesi olevan yhdenvertaisuusnäkökulmasta perusteltua, ettei lastensuojelun asiakkailla ole erillisiä palveluita jopa seitsemän vuotta täysi-ikäistymisen jälkeen.
Ikäraja nostettiin 25 vuoteen vasta vuonna 2019. Tuolloin yksi peruste oli huostaanotossa olleiden nuorten kuolleisuus, joka on muita korkeampi juuri 25 vuoden ikään saakka. Kuten eräs jälkihuollossa työskentelevä sosiaalityöntekijä osuvasti kiteytti, yhdenvertaisuutta ei ole tarjota kaikille samaa, jos lähtökohdat eivät ole yhdenvertaiset.
Muutoksella kuvitellaan säästettävän 24 miljoonaa euroa vuodessa. Orpon hallitusohjelmassa sama summa annetaan lisää moneen kohteeseen. Yksi näistä on olutveron alennus, ja olemmekin jo nähneet sentin, pari halvemmat oluttölkit kaupoissa.
Vuonna 2023 solidaarisuusveroa maksettiin kaksi prosenttiyksikköä 85 800 euroa ylittävistä ansiotuloista. Nyt tämän veron maksu alkaa tulojen ylittäessä 150 000 euroa vuodessa. Suuri joukko hyvätuloisia saa aiempaa enemmän.
Lakia valmisteltaessa sitä käsittelevät muun muassa perustuslaki- sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnat.
Perustuslakivaliokunnan mukaan esitykseen ei sisältynyt kovinkaan täsmällistä arviota muun palvelujärjestelmän kyvystä vastata erityisesti paljon ja vaativaa tukea tarvitsevien jälkihuollosta siirtyvien nuorten tarpeisiin. Myöskään ikärajan muuttamista pian edellisen muutoksen jälkeen ei pidetty ongelmattomana.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä kerrotaan jälkihuollossa olevilla nuorilla olevan tilastollisesti ikätovereitaan merkittävästi enemmän traumaattisia kokemuksia, mielenterveyden haasteita, päihdeongelmia ja myös neuropsykiatrisia haasteita, heikko koulutustaso ja riski ennenaikaisille kuolemille.
Asiantuntijakuulemisessa nousi esille, että jälkihuollon ikärajan laskeminen 23 vuoteen voi lisätä nuorten yhteiskunnasta syrjäytymistä ja siten myös kustannuksia.
Vahinkoa tämän muutoksen kohteena oleville nuorille tulee todennäköisimmin kuin säästöä valtiontalouteen.
Neeta Röppänen (SDP),
hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtaja ja hyvinvointialuevaltuutettu.
Röppänen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.