Uusien hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä on kannettu huolta tärkeästä asiasta – naisten päihteiden käyttöön. Aihe on ajankohtainen muutenkin nyt maaliskuussa 2022. Parhaillaan on käynnissä YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (Commission on the Status of Women, CSW) 66. istunto hybridimuotoisena New Yorkissa, jonka Suomen valtuuskuntaan kuulun. Tämänkertaisen CSW-istunnon pääteemana on tasa-arvon saavuttaminen ja naisten ja tyttöjen voimaantuminen ilmastonmuutoksen ja ympäristö- ja katastrofiriskien ehkäisyssä. Kokouksen sivuteemoissa käsitellään muitakin tasa-arvon koettelevia teemoja, päihteiden käyttö ja niistä aiheutuvat haitat ovat osittain sukupuolittuneita.
Ilahduttavasti Suomessa päihteiden käyttö on nuorilla laskussa; tupakointi, humalahakuinen juominen ja huumeiden käyttö vähenevät. Valitettavasti kehitys on nuorilla miehillä ja naisilla eritahtista. Nuoret naiset ovat kirineet aiemman eron miehiin vähäiseksi, ja nykyisin päihteiden käyttö on samankaltaista tytöillä ja pojilla. Nuuskan käytön osalta kehitys on samalla tavalla valitettavaa; kun sen käyttö vähentyy pojilla, tytöt käyttävät nuuskaa aiempaa enemmän.
Yksi haaste päihdetyössä on hedelmällisessä iässä olevat naiset. Suomessa yksi kahdestakymmenestä raskaana olevista käyttää päihteitä. Valitettavasti raskauden aikakaista päihteiden käyttöä ei aina tunnisteta, ja tämä on yksi tärkeä asia, johon uudella hyvinvointialueella pitää kiinnittää huomiota. Äidin päihteiden käytöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia sikiön kehitykseen riippumatta siitä, käyttääkö raskaana oleva nainen nikotiinivalmisteita, alkoholia, huumeita, tai kaikkia näitä.
Äidin päihteiden käyttö on haaste myös synnytyksen jälkeen – tarve psykososiaaliselle tuelle jatkuu lapsiperheen arjessa varhaislapsuudesta aina nuoruuteen asti. Päihteiden käyttö on tyypillisesti ylisukupolvista, merkittävä osa päihdeongelmaisista on kotoisin perheistä, joissa on ollut päihdeongelmia.
Naisten päihteiden käyttö on haaste myös työelämässä. Samaan aikaan kun raittiiden osuus työikäisissä yleisesti on vähentynyt, ainoa ryhmä, jossa humalahakuinen juominen ei ole vähentynyt, on 50–69-vuotiaat naiset. Työhyvinvointia ja työkykyä edistävässä työssä päihteiden käyttö pitää kartoittaa säännöllisesti varhaisen puuttumisen mahdollistamiseksi.
Viime vuosina huolta on kannettu myös ikääntyneiden päihteiden käytöstä. Naisten elinajanodote on useita vuosia pidempi kuin miehillä. Tästä johtuvasta leskeydestä ja yksinäisyyden kokemuksesta johtuen tissuttelu on kasvava riski ikääntyneiden naisten hyvinvoinnille ja terveydelle.
Päihteiden käyttö on yksi keskeinen sosiaalinen ja terveysongelma Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Päihdesairauksista johtuvia sairaalahoitojaksoja on meillä 20% enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lääkeainemyrkytyksistä johtuvat sairaalahoitojaksot ovat yksi esimerkki päihteiden käyttöön liittyvistä sukupuolittuneisuudesta ongelmista, lähes kaksi-kolmasosaa lääkemyrkytysten hoitojaksoista on naisilla.
Hyvinvointialueen on otettava koppi tästä tärkeästä ongelmasta. Huomioitava on kiinnitettävä päihteiden käyttöön liittyvistä muista naisiin kohdistuvista riskeistä. Päihdeongelmista kärsivistä naisista merkittävä osa on kokenut seksuaalista ja fyysistä kaltoinkohtelua, ja päihteiden käyttöön liittyen nämä riskit jatkuvat. SOTE uudistuksen tavoitteiden mukaisesti sosiaali-, päihde- ja mielenterveyspalvelut on integroitava toimivaksi kokonaisuudeksi. Päihteiden käyttö ei ole koskaan vain yksilön ongelma. Päihdepalveluissa on huomioitava myös lapset, muut perheenjäsenet ja läheiset, joille päihteiden käyttö voi aiheuttaa merkittävää harmia.
Hannu Kokki, Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen 1. vpj, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen
Kokki kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.