Leikkauspolitiikan syvät jäljet

Kirjoittaja:

Julkaistu:

Kategoria:

,

Hallitus on päättänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvista leikkauksista, jotka supistavat rahoitusta hallituskauden aikana puolella. Ensi vuonna avustukset jälleen pienenevät ja koko hallituskauden saldo on lähes puolittuminen tuissa. Leikkaukset tulevat heikentämään huomattavasti järjestöjen työtä, eikä julkinen sektori pysty korvaamaan matalan kynnyksen, vertaistuen ja ennaltaehkäisevän työn määrää siinä laajuudessa, mitä järjestöt tällä hetkellä tekevät.

Hyvinvointialueet rimpuilevat jo nyt jatkuvien säästötavoitteiden kanssa, ja pahoin pelkään, että leikkauksia tehdään tietämättä niiden lopullisista vaikutuksista, puhumattakaan pitkän aikavälin negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat johtaa ylisukupolviseen näköalattomuuteen.

Hallituksen teoista tuleekin ajatus, että onko tavoitteena kriisiyttää julkista sektoria ja siirtää palvelut yksityiselle sektorille, jolloin ne olisivat yhä harvemman saatavissa? Edes vapaan kaupan oppi-isä Adam Smith ei kannattanut, että ihmisten terveydellä tehtäisiin liiketoimintaa, mutta tämä on oikeistopuolueiden yksi lempilapsi, jota faktat eivät saisi pilata. Nämäkin järjestöille tehdyt säästöt olisi kuitattu moneen kertaan yhteisöveron peruutuksella, joka asiantuntijoiden mukaan on kallis ja tehoton päätös.

Jo edellisellä hallituskaudella pienituloisimmat joutuivat tekemään valintoja hammaslääkärikäynnin ja ruoan välillä. Nyt kun hammashoito kallistuu ja järjestöjen vertaistuki katoaa, pienituloiset eivät kohtaa enää kahta vaikeaa valintaa – vaan kolme. Jälleen kerran leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin, vaikka asiantuntijat ovat suosittaneet, että leikkaukset eivät saisi kohdistua samaan väestöryhmään.

Nyt esimerkiksi poliklinikkamaksut ja päiväkirurgia nousevat noin 90 % ja terveyskeskusmaksut yli 70 % vuoden 2023 tasosta. On selvää, että ihmisillä ei ole varaa näihin maksuihin, ja näiden leikkausten jälki tulee olemaan pitkä, pidempi kuin 90‑luvun lamassa, jonka sain itse kokea ja lapsuuskotini meni voudille. Nyt näyttää siltä, että nykyhallituksen jäljet tulevat olemaan pitkät ja surulliset.

Nyt on yhä useammin nostettu esille lukukausimaksut talouden tasapainottamiskeinona. Yhteiskuntamme tulee ehdottomasti vastustaa lukukausimaksuja, sillä oikeus maksuttomaan koulutukseen on voimavara, joka on nostanut meidät maatalousvaltaisesta valtiosta yhdeksi onnistuneimmista valtioista. Maksuttoman koulutuksen vaarantaminen on yksi askel sosiaalisen liikkuvuuden vähentämiseksi ja olisi väistämättä este ihmisten kouluttautumiselle. Jos aiomme tavoitella kasvua tulevaisuudessa, yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa.

Hallituksen leikkauspolitiikka tulee näkymään kasvavina asiakaskäynteinä toimeentuloluukulla, kun ihmiset hakevat viimeistä turvaa kuluihinsa, ja tämän vuoksi säästöt ovat hataralla pohjalla. Pidetään kiinni hyvinvointivaltiosta, sillä se on tehnyt valtiostamme yhden onnistuneimmista valtioiden joukossa. Puolustetaan ja rakennetaan sitä yhdessä.

Kirjoittaja on Kuopio kaupunginhallituksen, valtuuston ja aluevaltuuston jäsen sekä ympäristötekniikan DI että tuotantoteknologian DI.

Teemun teksti löytyy myös Savon Sanomista