Vastine Marko Kilven kirjoitukseen Savon Sanomissa 4.3.
Minusta on hienoa, että Marko Kilpi ottaa esille sähkömarkkinatuen, sillä Kokoomuksen malli olisi ollut sähkön hintakatto, eli eräänlaista suunnitelmataloutta. Tämä malli ei ole markkinaehtoinen ja voisi pitkällä aikavälillä johtaa korkeampiin hintoihin, jonka lisäksi mahdolliset sähköyhtiöiden kiertävät sähkökatkot. Lisäksi siinä on epäselvää, kuka maksaisi hintakaton — tuottaja. Itse antaisin markkinoiden hoitaa tämän. Sanna Marinin hallituksen väliaikainen kompensaatiotuet olivat paljon pienempi markkinahäirikkö kuin Kokoomuksen kaavailema hintakatto.
Pidän erikoisena, että Kilpi kirjoittelee pilvilinnoista, enkä oikein saa kiinni, mihin hän viittaa lauseellaan? Kokoomus tosin on leikannut koulutuksesta mm. aikuiskoulutustuki, vaikka ennen vaaleja se onkin tunnetusti ollut ”erityissuojeluksessa”. Vaalien jälkeen koulutusta on kuitenkin leikattu, jota mm. Tieteentekijät ovat kritisoineet – toisaalta Kokoomus on ollut aikoinaan vastustamassa peruskoulua, joten tämä on linjassa.
Edellisessä kirjoituksessa toin esille, miksi kritisoin, joka oli mm. se, että luvut eivät ole vertailukelpoisia, jos toisessa järjestelmässä terveydenhuolto on pääosin yksityinen vakuutuspohjainen ja toisessa julkinen. Sairaanhoitajan tai lääkärin työ ei ole arvokkaampaa yksityisellä puolella. Terveydenhuollon järjestäminen yksityisten palveluiden kautta on tunnetusti kalliimpaa – Yhdysvallat on edelleen esimerkki mihin se voi johtaa, ja heidän järjestelmä onkin OECD-maiden kalleimpia.
Yritän avata, miksi Irlannin ”talousuudistuksiin” voi suhtautua kriittisesti. Ne ovat lähinnä olleet yhteisöveron alennuksia ja verokilpailua, joka ei ole johtanut kotitalouksien varallisuuden kasvuun samassa suhteessa kuin BKT:n kasvu, vaan yritysten voitot tilitetään ulkomaille. Irlantia onkin kutsuttu maailman suurimmaksi veroparatiisiksi, jolloin suuret teknojätit voivat tulouttaa erinäisten kikkailujen avulla voittoja hyvin pienellä veroprosentilla. Lisäksi Irlannin veropohja lepää kapeasti muutaman suuryrityksen harteilla, joka lisää kansantalouden haavoittuvuutta.
Voi tietenkin kysyä, että eikö sama toimisi Suomessa, jos haluttaisiin lähteä verokilpailuun. Todennäköisesti verokilpailu Irlannin kanssa johtaisi vesiperään, ja jokainen voi kysyä, että siirtäisivätkö Apple, Google ja muut teknojätit toimintonsa Suomeen — maasta, jossa ensimmäinen kieli tätä nykyä on englanti ja joka on aikavyöhykkeellisesti lähempänä Yhdysvaltoja sekä missä heillä on vakiintuneet toiminnot? Todennäköisesti eivät siirtäisi, ja verokilpailussa tulee ennen pitkää pohja vastaan.
Nykyinen hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta onnistui pelottelullaan saamaan Euroopan korkeimmat työttömyyslukemat, taantuvan talouden ja heikennettyä vieläpä heikommassa asemassa olevien asemaa. Leikkauksia on varmasti edessä, mutta ne eivät voi kertautua heikommassa asemassa oleviin. Seuraukset ovat myös dynaamisia ja syy-seuraussuhteita pitäisi tarkemmin miettiä kokonaisetu huomioiden eikä vain oma kapeaa intressiryhmää
Teemu Backnäs
Kuopion kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen sekä aluevaltuutettu (sd.) sekä ympäristötekniikan että tuotantoteknologian Diplomi-insinööri.
Teemun kirjoituksen voi lukea myös Savon-Sanomista