Pidetään huolta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta
Suomalainen hyvinvointimalli on tarkoittanut, että Suomen kyky kohdata koronakriisi ja selviytyä sen seurauksista on parempi kuin monen muun valtion. Koronakriisi on esimerkiksi osoittanut, miten suuri merkitys hyvällä ja toimivalla julkisella terveydenhuollolla on kriisitilanteessa. Yhteiskuntamme on kyennyt selviytymään historiallisesta poikkeustilanteesta verrattain hyvin. Kriisin jälkihoidossa hyvinvointivaltiomme merkitys tulee nousemaan entistä suuremmaksi.
Kriisi on kohdannut meitä suomalaisia eri tavoin. Pandemia ei ole kohdellut meitä tasa-arvoisesti. Toisten voimavarat kohdata kriisi ja selviytyä siitä ovat olleet paremmat, toisilla heikommat. Kun teemme kriisistä palautumiseen tähtääviä toimia on meidän kiinnitettävä huomiomme sinne, missä poikkeustilanteen aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat. Suomessa jokaisella on oltava mahdollisuudet selviytyä. Vaikeudet voivat kohdata meistä ketä tahansa. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että vaikeuksien kohdatessa emme jää vaille yhteiskunnan tukea. Tämä on suomalaisen hyvinvointivaltiomme lähtökohta. Mitä vähäisemmät ihmisen omat voimavarat ovat, sitä suurempi on yhteiskunnan velvollisuus auttaa.
Hyvinvointivaltiomme tulevaisuuden turvaaminen edellyttää pitkäaikaisia ja pysyviä ratkaisuja. Ratkaisuja, jotka turvaavat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin ja mahdollisuuden hyvään elämään. Vain sosiaalisesti eheä yhteiskunta on myös taloudellisesti kestävä. Eheä ja tasa-arvoinen yhteiskunta luo pohjan vahvalle taloudelle. Vahva talous puolestaan luo ne tarvittavat edellytykset, jolla ylläpidämme hyvinvointivaltiotamme. Suomi ja koko maailma aloittavat koronaviruskriisin jälkihoidon suuressa taloudellisessa kurimuksessa. Epävarmassa tilanteessa emme saa hylätä suunniteltuja yhteiskunnallisia uudistuksia. Päinvastoin vaikeassa tilanteessa on entistä tärkeämpää tehdä päätöksiä ja toimia, jotka lisäävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja vähentävät eriarvoisuutta.
Hyvinvointivaltiomme rakentuu luottamuksen varaan. Ihmisten väliseen luottamukseen ja luottamukseen yhteiskuntamme instituutioihin. Vähentämällä eriarvoisuutta ja kaventamalla hyvinvointieroja kasvatamme ihmisten luottamusta yhteiskuntaamme. Yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat tasa-arvoisia kaikki voittavat. Eriarvoisuus tuhoaa hyvinvointivaltiomme perustaa. Eriarvoisuus rikkoo yhteiskunnan yhtenäisyyttä, luottamusta sen instituutioihin ja ympärillä oleviin kanssaihmisiin. Tehkäämme siis suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistavia päätöksiä.
Tuula Väätäinen
Kansanedustaja (SDP)
(Kirjoitus julkaistu 11.6.2020 Viikko Pohjois-Karjalassa)
Kuva Esko Koistinen