(23.5. A-studio) Kasvatustieteen tohtori Nina Sajamäki puolsi kännykkäkieltoa ja niiden rajoittamista peruskoulussa etenkin välitunnilla. Jos näillä aivotutkimusperusteilla ja toiminnan ohjauksen keskeneräisen kehityksen syiden takia kielletään kännykkä, niin siihen kuuluu silloin myös lukiot ja toinen aste. Milloin nuoren aivot ovat valmiit, eivätkä haavoitu enää tiedontulvasta välituntisin ja mihin raja vedetään, kun aivot saavuttavat lopullisen toimintakyvyn vasta 25-vuotiaana?
Tuon tähän kännykkäkieltoon toisen näkökulman yläkoulun, lukion ja toisen asteen oppilaitosten arjesta. Keinot nuorten keskittymiseen ja oppimistulosten paranemiseen eivät voi olla kiristykset ja kiellot. Syy heikkoihin oppimistuloksiin ja häiriöihin ei löydy yksin kännykästä. Elämässä ja kasvatuksessa vain epäkohtiin huomion kiinnittäminen on tuhoisaa. Positiivinen asenne ja kasvatus luo parempaa pohjaa luottamukselle nuorten kanssa ja hyvien asioiden huomioiminen on paljon tuloksellisempaa murrosikäisten kohdalla, kuin totaalikiellot. Kasvavan nuoren pitää saada osallistua hänen opiskeluaan ja elämäänsä koskeviin päätöksiin.
Mainitaan nyt ensimmäiseksi, että kännykän pois ottaminen välitunneilla on kuin veisi ystävät pois ja katkaistaan jo tavaksi tullut kommunikointi. Introverteille on helpompaa pitää yhteyttä ystäviin sovellusten kautta ja niiden avulla he ovat mukana kaveriryhmien keskusteluissa. Ystävät löytyvät puhelimesta nykyään helpommin ja se on tärkeää.
Kännykkää tarvitaan yläkouluissa joidenkin sovellusten ja oppimisalustojen käyttöön oppitunneilla. Gridi, Wilma, Google Classroom ja Microsoft oppimisympäristö ovat tätä päivää ja auttavat myös eriyttämään ylöspäin opiskelijoita. Näiden älylaitteiden sovellusten käyttö koulussa ja oppitunneilla on tutkimusten mukaan vaikuttanut sekä työskentelyyn, että oppimistuloksiin positiivisesti.
Näitä sovelluksia on tarve käyttää myös välitunnilla kännykällä. Lukujärjestykset ja mahdolliset koulupäivän aikana tulleet muutokset löytyvät kännykän avulla Wilmasta. Opettajilta voi kysyä tietoja ja laittaa heille viestiä välituntien aikana. Ahdistuneen ja mielenterveysongelmista kärsivän nuoren on tarpeen tullen saatava kontakti vanhempiin, koulussa nimettyyn tukihenkilöön tai opettajaan myös välituntisin. Kännykällä voi tehdä myös välituntisin ja hyppytunneilla tehtäviä.
Kännykälläkin voidaan toteuttaa nykyään myös opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita. Tietoteknisten ohjelmistojen ja laitteiden käyttö ei tietenkään voi olla itseisarvo. Niiden käyttö ja hallinta ovat tärkeitä tulevaisuustaitoja, ja laitteiden käyttö on opetussuunnitelman mukaista opetusta. Yläkoululaisia opetetaan hoitamaan omia asioitaan itsenäisesti ja hoitamaan oppimiseen liittyvät asiat eri digitaalisten alustojen kautta.
Tärkeimpänä koen turvallisuusaspektin. Kun koulua uhkaa jokin välitön vaara, rehtori saa laitettua viestin kaikille oppilaille samaan aikaan tietyn sovelluksen kautta. Ilman kännyköitä koulussa tämä kriisiviestintä ei tavoittaisi oppilaita eikä olisi mahdollista.
Kännykkä toimii välitunnilla parhaassa tapauksessa myös ilkivallan, kiusaamisen ja väkivaltatekojen todisteena. Nuoret kuvaavat näitä tapahtumia ja saavat näin ollen opettajille, rehtoreille ja tarvittaessa poliisille todisteita tekijöistä.
Tanja Airaksinen,
Kuopion kaupungin valtuutettu
varakansanedustaja (sd), Kuopio
Airaksinen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa 7.6.2023.