Suomessa on ollut perinne, että kaveria ei jätetä. Jos minulle käy huonosti, oli se sitten sairastuminen, työttömyys tai joku muu elämänhaaste, niin yksilöä tuetaan hankalan elämänvaiheen yli. Hyvinvointivaltio auttaa välttämättömissä menoissa ja nostaa yksilön takaisin jaloilleen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.
Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikan seurauksena on pahimmillaan em. yhteiskuntasopimuksen rikkoutuminen, mikä heikentää yhtenäisyyttä kansallisten haasteiden edessä. Hallituksen käänteinen Robin Hood-asenne rikkoo kansallista yhtenäisyyttä. Voidaan kysyä, oliko veronalennukset välttämättömiä, jos valtionvelka todella oli se mitä pyrittiin suitsia? Hallituksen valumaefektioekonomia (ns. Trickle down) on todettu kerta toisensa jälkeen hyödyttävän jo ennestään hyvin toimeentulevia eikä se lisää toimeliaisuutta yhteiskunnassa. Nyt hallitus tosin ei edes pyri esittämään olevansa koko kansan asialla, vaan mm. hallituksen alkoholiveron alennukset kertovat nykyisistä prioriteeteista.
Orpon ja Purran hallituksen harjoittama nykyinen leikkauspolitiikka nakertaa yhteiskunnallista kriisinsietoa esim. leikkaamalla ansiosidonnaista työttömyyskorvausta taantuman aikaan. Politiikan jäljet voivat olla pitkät ja hinta raskas monissa perheissä. Leikkaustoimien yhteiskunnalliset seuraukset ovat olleet tiedostettuja. Vaalien edellä korostettu velan taittaminen oli pelkkää silmänlumetta. Tosiallisesti haluttiin edistää omaa räikeää eturyhmäpolitiikkaa ja heikentää työntekijöiden järjestäytymistä ja asemaa neuvotteluosapuolena. Paljon puhutussa Ruotsin mallista on poimittu rusinat pullasta tiettyjen eturyhmien toiveiden mukaisesti, mikä heijastelee enemmän entisten itäblokkien toimintatapaa kuin pohjoismaita tapaa. Myös lainmuutoksissa asiantuntijoiden kuulematta jättäminen ja pikautetut käsittelyt kertovat omaa kieltään ja demokraattisten prosessien halveksunnasta.
Hyvinvointivaltiossa valtio toimii mahdollistajana, jotta meistä jokaisesta voidaan saada paras potentiaali. Sen toimivuus monilla mittareilla on huippua – pohjoismaat ovat onnistuneimpia valtioita maailmassa. Nyt kuitenkin esimerkiksi leikkaukset aikuiskoulutustukseen tulevat heikentämään ihmisten sosiaalista liikkuvuutta ja uudelleen kouluttautumista aloille, jossa työnäkymät ovat paremmat – parhaimmillaan alalta, josta aika on ajanut ohi. On ollut outoa seurata hallituksen omaa aktiivista työllisyystavoitteiden hankaloittamista.
Lyhyen tähtäimen hyödyt heijastavat nykyistä politiikkaa. Leimallista sille on, että talous ei kasva ja hyödyt valuvat harvoille. Vielä ei olisi myöhäistä löytää yhteinen tavoite eri osapuolille ja pitää kiinni niistä tekijöistä, jotka ovat tehneet valtiostamme yhden onnistuneimman.
Teemu Backnäs (sd.)
Tupla diplomi-insinööri, SDP puoluevaltuutettu, varakaupunginvaltuutettu ja vara-aluevaltuutettu sekä hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan jäsen.
Backnäs kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.