Tervehdys!
Tämän viikon tiistaina eduskunnassa käsiteltävänä oli hallituksen viime vuoden vuosikertomus. Kiristyneestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja koronapandemiasta huolimatta SDP:n johtama hallitus on johdonmukaisesti toteuttanut hallitusohjelman tavoitteita. Poikkeuksellissa oloissa hallitus on vienyt läpi merkittävän osan tavoitteistaan, kuten esimerkiksi sote-uudistuksen, oppivelvollisuuden laajennuksen, perhevapaauudistuksen, hoitotakuun ja pohjoismaisen työvoimapalvelumallin.
Tilanteeseen sopeutuvalla politiikalla ja oikea-aikaisella reagoinnilla hallitus on kantanut huolta suomalaisista ja määrätietoisesti rakentanut sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea. Tuota työtä hallitus tulee edelleen jatkamaan.
Keskiviikkona eduskunta käsitteli ja hyväksyi valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Perus- ja ihmisoikeudet ovat suomalaisen valtion kulmakiviä. Valtiomme perusta on rakennettu vapauden, demokratian, tasa-arvon ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalle. Näitä arvoja meidän jatkossakin edistettävä täällä Suomessa sekä osana tekemäämme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Meidän Sosialidemokraattien tavoite on, että jokainen saa elää turvassa ja kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen, ja tämän tavoitteen kannalta keskeistä on perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen.
Mennyt kevät on ollut politiikan kentällä poikkeuksellista aikaa. Tällaisena aikana Suomen hallitus on keskittynyt suomalaisten turvallisuuteen, terveyteen, toimeentuloon ja yhdenvertaisuuteen, kuten hyvinvointivaltiossa kuuluukin.
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuminen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia muutti Suomen pitkäaikaista sotilaallisen liittoumattomuuden linjaa. Suomen valtiojohto ja eduskunta toimi historiallisen Nato-jäsenyyden hakupäätöksen pohjustamisessa esimerkillisesti. Tiistai 17.5. jää Suomen historiaan päivänä, jolloin Suomi haki Nato-jäsenyyttä. Suomen jäsenhakemuksella on Nato-maiden laaja tuki ja hakemuksemme tullaan hyväksymään aikanaan.
Sotilaallinen liittoutuminen ei tarkoita omasta puolustuksesta tinkimistä. Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi hallitus on kevään aikana päättänyt lisäresurssien suuntaamisesta puolustusvoimille materiaalihankintoihin sekä rajaturvallisuuden ja kyberturvan tarpeisiin. Puolustushallinnolle on julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 on osoitettu yhteensä 2,2 mrd. euron edestä lisäresursseja.
Vuoden 2022 toisesta lisätalousarviosta hallitus päätti 20.5. ja eduskunnan käsiteltävänä se oli 25.5. Lisätalousarviossa tehtiin noin 2,3 miljardin euron määrärahalisäys, jolla vastataan erityisesti nyt Ukrainan sodan ja koronakriisin aiheuttamiin tarpeisiin. Menolisäykset kohdistuivat muun muassa puolustukseen, kyberturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja sosiaaliturvaan. Lasten ja nuorten tukemiseksi hallitus teki 120 miljoonan euron panostuksen koulutukseen, nuorisotyöhön ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen. Korona jätti jälkeensä hyvinvointi- ja oppimisvelkaa, josta lapset ja nuoret maksavat kalliisti, ellemme tue heitä tuon velan kiinni kuromisessa.
Ruoan ja energian hintojen nousu on tuntunut meidän jokaisen kukkarossa. Erittäin kipeältä se tuntuu niille, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen. Hallitus päätti tukea köyhimpiä aikaistamalla Kela-indeksin korotuksen elokuun alkuun. Yksittäisen etuuden korotus olisi noin 3,5 prosenttia. Täysi kansaneläke nousee n. 24 euroa kuukaudessa, takuueläke n. 30 euroa kuukaudessa, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousisivat n. 26 euroa kuukaudessa, toimeentulotuen perusosa nousisi n. 18 euroa kuukaudessa ja itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha nousisi n. 14,5 euroa kuukaudessa. Näitä korotuksia tarvitaan, koska ne menevät suoraan elämiseen ja tavallisen arjen ja siitä selviämisen tukemiseen.
Hallitus pyrkii helpottamaan työssäkäyntiä ja hidastamaan elinkustannusten nousua tuomalla eduskunnan käsiteltäväksi esityksen polttoaineiden jakeluvelvoitteen väliaikaisesta laskemisesta. Esityksen myötä dieselin pumppuhinta laskisi noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hieman vähemmän. Ihmisten arjessa pärjäämistä on erittäin tärkeää helpottaa elinkustannusten noustessa.
Lisäksi kevään aikana hallitus on saattanut maaliin merkittävän päätöksen seitsemän päivän hoitotakuusta perusterveydenhoidossa. Jatkossa kiireettömässä tapauksessa terveyskeskukseen pääsee viikon sisällä aiemman kolmen kuukauden sijaan. Hoitotakuulla tulee olemaan merkittävä vaikutus siihen, miten ihmiset saavat yhdenvertaisesti hoitoa erilaisissa terveysongelmissa. Myös suun terveydenhuollossa hoitoon pääsee aiempaa nopeammin, kolmen kuukauden sisällä aiemman kuuden kuukauden sijaan. Hoitotakuu ei kuitenkaan voi onnistua ilman riittävää ja osaavaa henkilökuntaa perusterveydenhuollossa. Siksi on tärkeää rekrytoida lisähenkilöstöä perusterveydenhuoltoon ja vahvistaa alan pito- ja vetovoimaa.
Terveisin Tuula Väätäinen
Tässä alla ajankohtaisia asioita kuluneelta viikolta 23
Ajankohtaista viikolla 23/2022
Tiistai 7.6.2022
Hallituksen toimintakertomus lähetekeskustelussa
Keskiviikko 8.6.2022
Ihmisoikeuspoliittinen selonteko ainoassa käsittelyssä
Torstai 9.6.2022
Kyselytunnilla keskusteltiin lastensuojelusta ja oppimisen tuen uudistamisesta
Perjantai 10.6.2022
Suomi lähettää lisää puolustustarvikeapua Ukrainaan
Seuraa Tuulaa somessa
Tuulan Facebook-poliitikkosivut
Hyödyllisiä linkkejä