Maksut jatkuvaan seurantaan

Mauri Liimatainen kiinnitti huomiota tärkeään eriarvoisuutta ylläpitävään asiaan, terveyden- ja sairaanhoidon maksukattoihin (SS 23.2.). Monella eläkkeensaajalla sairastaminen ja sen mukanaan tuoma taloudellinen taakka rasittavat arkea merkittävästi.

Korkeimmillaan vuodessa 1 560 euroon nousevat maksut ylläpitävät osaltaan eläkeläisköyhyyttä. Miehistä 40 prosentin ja naisista 60 prosentin kokonaiseläke on alle 1 400 euroa kuukaudessa. Korkeiden maksujen kanssa on taiteilemista myös monella pienituloisella työikäisellä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksulain uudistaminen tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja. Hallituksen johtavien ministerien suulla on toistettu yhteisesti sovittuun ja hyväksi todettuun hallitusohjelmaan sitoutuneisuus. Liimataisen tavoin toivon tämän asian etenevän pikaisesti.

Eri yhteyksissä olen esittänyt maksukertymien seurannassa siirtymistä jatkuvaan 12 kuukauden tarkasteluun. Nykytilanteessa maksukertymän seuranta alkaa aina uudestaan tammikuun alusta. Tämä johtaa monella pienituloisella kohtuuttomaan tilanteeseen. Heti vuoden alusta olisi voitava sijoittaa palvelumaksuihin lähes 700 euroa, matkakuluihin 300 euroa ja lääkkeisiin lähes 600 euroa. Ei taida onnistua kaikilta pienituloisilta.

Terveyden- ja sairaanhoidon maksukattojen seurantaan on helposti kehitettävissä malli, jolla maksujen kertymistä seurataan jatkuvasti. Kun tiedossa on henkilön edellisen 11 kuukauden aikana maksamat omavastuut, eteen ei tule tilannetta, että kaikki maksujen omavastuuosuudet tulevat maksettavaksi samanaikaisesti. Tämä uudistus helpottaisi osaltaan merkittävästi monen pienituloisen arkea.

Hannu Kokki Tutkimusjohtaja Itä-Suomen yliopisto