Kylmää luettavaa vuoden 2022 PISA tutkimuksen tulokset. Suomalaisnuorten lukutaito on PISA-tutkimuksen mukaan edelleen keskitasoa parempi, mutta lasku on ollut viimeisissä mittauksissa jyrkkä. Nykyiset pisteet lukutaidossa, 490, ovat 30 pistettä edellistä mittausta alemmat. Aiempi mitalisija menetettiin jo edellisessä mittauksessa, ja nyt pudottiin jo 14. sijalle. Tärkein syy OECD vartailussa Suomen laskevaan sijoitukseen on nopeasti lisääntynyt heikkojen lukijoiden määrä.
Suomessa vaihtelu lukutaidossa on erityisen suurta. Ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on meillä OECD-maiden suurin, tyttöjen keskimääräinen pistemäärä oli 513 ja poikien 468. Suurin osa pojista lukee hyvin, mutta useampi kuin joka viides poika lukee heikosti. Erityisen huolestuttavaa on se, että ero hyvien ja huonosti lukevien pistemäärissä kasvaa Suomessa erityisen nopeasti.
Suomessa sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on myös huolestuttavan suuri. Tämä riippuvuus on vahvistunut edelleen viime vuosina. Ylimmän ja alimman sosioekonomisen neljänneksen ero lukutaidossa vastaa laskennallisesti kahden kouluvuoden opintoja.
Huono lukutaito on riski syrjäytymiseen. Riittävä lukutaito on keskeinen taito tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia varten. Lukutaitoa tarvitaan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi, sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.
Lukemiseen sitoutumisella on vahva yhteys lukutaidon tasoon. Aktiivisesti erilaisia tekstejä lukevilla ja lukemiseen myönteisesti suhtautuvilla on parempi lukutaito kuin lukemiseen kielteisesti suhtautuvilla ja harvoin lukevilla. Huolestuttavasti asenteet ja sitoutuminen lukemiseen on huonontunut: kaksi kolmesta suomalaispojista ja 39 prosenttia tytöistä on samaa tai täysin samaa mieltä ”Luen vain, jos on pakko” väittämän kanssa.
Miten saadaan kouluikäisille, ja etenkin pojille koukuttavaa luettavaa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret alkavat ahmia kirjallisuutta. Ilokseni tämän vuoden Savonia-kirjallisuuspalkintoehdokkaana on yksi nuortenkirja, Sari Kaarnirannan Ysin kevät. Viime vuotisen palkinnon sai Oona Pohjolaisen ja Adile Sevimlin nuortenkirja Kärsimyskukkauuteaddiktio. Savo tuottaa tasokasta kaunokirjallisuutta nuorille.
Lukutaidon edistämisessä on tärkeää tunnistaa se runsas viidennes ikäluokasta, joka lukee huonosti. Heille on tarjottava kohdennettuja toimia. Kouluilla on tässä keskeinen merkitys, koulu tavoittaa koko ikäluokan. Toivon kaikkien Pohjois-Savon kuntien ottautuvan tosissaan Lukeva Koulu-hankkeeseen. Kuopion budjettikeskustelussa ehdotimme kaupunginhallituksessa kouluille osoitettavaan rahoitukseen 500 000 Euron lisäystä. Kaupunginhallitus päätyi äänestyksen jälkeen 300 000 euron lisäyksen oppimisen tukeen. Tuolla 200 000 eurolla olisi voinut ostaa kouluihin kirjoja luettavaksi.
Tärkeä toimija lukutaidon edistämisessä on kirjastot. Kirjastot ovat käytetyin lähikulttuuripalvelu. Kuopiossa toimii myös esimerkiksi Sanataidekoulu Aapeli. Aapelilla on yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetyt toimintamallit lapsen ja nuoren oman toiminnallisen lukijuuden tukemisessa sekä yhteisöllisen lukijuuden vahvistamisessa.
Toimijuutta tarvitaan, sillä lukutaito on avaintaito, jonka pohjalle muu oppiminen rakentuu. Heikoimman tason lukijoilla opiskelu ja työelämässä pärjääminen on haastavaa. Vaikeudet pärjätä yhteiskunnassa lisäävät syrjäytymisriskiä. Orpon hallitus on esittämässä merkittäviä leikkauksia muiden muassa helppolukuiseen kirjallisuuteen. Kylmäävää politiikkaa kun tavoitteen soisi olevan lukutaidon edistäminen.
Lukeminen avaa kiehtovan maailman, toivon sen saavuttavan kaikki meidän lapset ja nuoret. Kaikille lapsille pitää lukea, ei riitä että vain joka neljännelle lapselle luetaan kotona säännöllisesti ääneen. Ja lapset pitää innostaa itse lukemaan, lukemisen yhteys lapsen tulevaan koulumenestykseen on kaikista yksittäisistä tekijöistä vaikuttavin.
Hannu Kokki, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, hyvinvointialueen valtuutettu, hyvinvointialueen hallituksen 1. vpj .
Kokki kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.