Varatuomari Pekka Linnan yleisönosastokirjoituksessa (SS 12.12. https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4401288) oli osuvia havaintoja sekä Kuopion vetovoima tekijöistä että globaalista kaupungistumiskehityksestä. Ennen korona-pandemia asumisen pakkautuminen kaupunkeihin oli kiihtyvä trendi kaikkialla maailmassa. Nyt kaupungistumine on hieman hidastanut ja, kuten Linna kirjoittaa, esimerkiksi Suomessa korona-epidemia on suunnannut muuttovirtoja uudelleen. Kuopio on ollut tässä voittajia.
Koronan ohella Kuopion vetovoimaa on toki lisännyt myös kaupungin merkittävät investoinnit asumisen, harrastamisen ja yrittämisen edellytyksiin. Nämä investoinnit painavat kaupungin budjetin alijäämäiseksi. Nyt isojen investointien pää alkaa olla näkyvissä. Päättäjien pitää sitoutua vahvasti tavoitteeseen, että tämän valtuustokauden loppuun mennessä talousarvio on tasapainossa.
Kuopion vetovoima ja runsaan 1000 asukaan muuttovoitto on edellyttänyt vilkasta asuntorakentamista. Kuten Linna kirjoittaa, ja minkä kaikki lintubongarit ovat havainneet, Kuopion nostokurki-kanta on vakiintunut varsin laajaksi. Poliittisilla päättäjillä on kuitenkin vastuu nähdä näiden kehityskulkujen vaikutukset myös pitemmälle tulevaisuuteen.
Kuten Linna kirjoittaa, yksi Kuopion eittämättömistä vahvuuksista on laaja maaseutumainen alue. Kuopiossa on mahdollista asua ja elää hyvää elämää lähellä luontoa ja kohtuullisesti saavutettavien palveluiden turvassa. Tätä hyvää asumista ja luontosuhdetta tukee myös nyt valmistelussa ole metsäohjelma. Taitaa sieltä virkistyskäyttöön varatuista metsistä olla eväitä myös meitä kaikkia pohjois-savolaisia piinaaviin mielenterveyden haasteisiin. Jo vartin vaeltelu metsässä helpottaa kummasti ahdistuksen ja masennuksen ensioireita.
Metsästä takaisin ydinkeskustaan. Kuopion kaupungin vahvuus on ollut asuinalueiden segregaation vähäisyys – meillä asuinalueita ei ole päästetty eriytymään. Tämä on hyvä asia, koska kohtaamiset auttavat meitä ymmärtämään, hyväksymään ja arvostamaan toisiamme.
Itseäni huolestuttaa Kuopion ydinkeskustan, Linnan kovan rahan asuntotuotannoksi nimeämä rakentaminen. Tämän seurauksena Kuopion on muodostumassa yllättävä segregaation uhka. Kun keskustaan rakennetaan pääasiassa pieniä asuntoja, näen varteenotettavana riskinä, että keskustaa asuttaa tulevaisuudessa nuoret sinkut, esimerkiksi opiskelijat, ja toisena isona ryhmänä yksin asuvat iäkkäät. Lapsiperheille yksiöt ja kaksiot ovat auttamattoman pieniä.
Nyt on korkea aika tunnistaa tämä käynnissä oleva kehitys. Haluammeko, että Kuopion ydinkeskusta on painotetusti vain sinkkutalouksille suunnattu ”asuinalue” vai olisiko myös ydinkeskustassa asuntotuotantoa ohjattava kohti tasapainoisempaa asukasprofiilia. Sopisiko joukkoon myös asuntoja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille ja palveluasumista tarvitseville iäkkäille.
Oma näkemykseni on vahva, Kuopion on tarjottavana monipuolista ja kohtuuhintaista asumista myös tulevina vuosina. Omistusasumisen rinnalle tarvitaan julkista vuokra-asuntotuotanto, ja näin myös ydinkeskustaan. Tämä tavoite ei toteudu ilman viranomaisohjausta.
Hannu Kokki, Kuopio
Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, aluevaaliehdokas Pohjois-Savo (sd.)
Samasta aiheesta Kokki kirjoitti 15.12.2021 Savon Sanomissa https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4405610