Arttu Pöyhönen ja Kari Ojala kirjoittivat (SS 5.12.2021), että ennaltaehkäisystä (sosiaali- ja terveysongelmissa) kyllä puhutaan, mutta todellinen ennaltaehkäisy on vaikeaa. Rohkenen olla eri mieltä heidän kanssaan siitä, sillä itse ennaltaehkäisevä työ voi olla periaatteessa hyvinkin yksinkertaista, mutta työn vaikuttavuuden näyttäminen toteen on paljon vaikeampaa, koska tulokset näkyvät useimmiten vasta pitkällä aikavälillä ja ovat osin vaikeasti välillä mitattavissa.
Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen on keskeinen tekijä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua pystytään hillitsemään. Ennaltaehkäisevän työn huippuesimerkkinä on loistava suomalainen keksintö eli neuvolajärjestelmä, joka tavoittaa lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäisten lasten perheet, ja näin ollen toimii erittäin hyvänä järjestelmänä tukea koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä seuloa lisätuen tarpeessa olevat perheet. Ongelmana nykyisellään on ollut se, että varhaisen tuen palveluja, kuten lapsiperheiden kotipalvelua, kasvatus- ja perheneuvontaa tai mielenterveyspalveluita, ei ole useinkaan saatavilla riittävästi ja oikea-aikaisesti esimerkiksi silloin, kun vaikkapa neuvolassa nousee esiin tuen tarpeita. Tällöin ongelmat ja haasteet alkavat kasautua, ja näiden tilanteiden korjaaminen ja perheiden auttaminen vaativat huomattavasti laajemmat resurssit, ja joskus emme onnistu tässä työssä ollenkaan.
Lapsille, nuorille ja perheille on turvattava riittävät palvelut, jotta muun muassa Pöyhösen ja Ojalankin esiin nostama syrjäytymiskehitys pystytään ehkäisemään. Siinä ollaan mielestäni valitettavasti myöhässä, jos vasta työllisyyspalveluista odotetaan tähän apua. Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä tärkeintä on tukea lasten ja nuorten arkiympäristöjä, eli kotia ja varhaiskasvatusta tai koulua, sillä yli puolet aikuisiän mielenterveysongelmista on saanut alkunsa jo ennen täysi-ikäisyyttä. Ennaltaehkäisevään työhön panostamista siis tarvitaan, jotta voimme vähentää sekä inhimillistä kärsimystä että hillitä kustannuksia, ja tähän toivon tulevan hyvinvointialueen päättäjillä olevan tahtotilaa ja ymmärrystä.
Fatima Moursad on terveydenhoitaja ja toimii Pohjois-Savon Tulevaisuuden sote-keskus (perhekeskus) -hankkeessa projektikoordinaattorina. Hän on SDP:n aluevaaliehdokas Pohjois-Savossa.
Moursad kitjoitti aiheesta Savon Sanomissa 9.12.2021: https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/4398159