Tilastokeskus julkisti v.2021 tiedot Suomen metsämaan käytöstä ja siitä ilmeni, että Suomen hiilinielut ovat ensimmäistä kertaa muuttuneet päästölähteeksi. Syynä olivat toteutuneet metsähakkkuut sekä puiden kasvutietojen päivittäminen. Nyt YK:ssä on päästy sopuun siitä, että maapallon pinta-alasta liki kolmannes aiotaan suojella, tavoitteena pysäyttää luontokato 2030 mennessä. Tämä on hyvä uutinen, sillä luonto globaalisti on erittäin ahtaalla ja esim. kaikesta nisäkkäiden käytettävästä olevasta biomassasta vain 2% on villissä elävien eläinten käytössä. Loput ovat ihmisen (35%) ja erilaisten karja- ja hyötyeläinten (63%) käytettävissä, joka kuvastaa globaalisti kestämätöntä kulttuuria.
Suomi elää metsästä ja maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi on syytä ottaa huolissaan, sillä Suomen hyvinvoinnista iso osa tulee edelleen metsiemme käytöstä. Tärkeää ei olisi pelkästään huolehtia hiilinieluista, monimuotoisuudesta, vaan myös metsien kestävästä käytöstä, jotta voimme myös tulevaisuudessa hyvillä mielin ammentaa hyvinvointia metsistä. Tässä kohtaa minusta nousee esille puun korkeamman jalostusasteen tuotteet. Puusta voidaan ligniinistä, joka aikaisemmin päättyi polttoon, jalostaa tuulivoimaloiden lapoja joiden €/kg-hinta on yli satakertainen sellunhintaan ja näin samalla vastata yhteen tuulivoiman ongelmaan – lapojen heikkoon kierrätettävyyteen. Lisäksi ligniinistä voidaan korvata uusiutumatonta synteettistä grafiittia ja näin edistää liikenteen sähköistämistä, kasvattaa kansantaloutta ja vientiä, ja sitä kautta hyvinvointia. Muista perinteisistä jakeista voidaan sitten valmistaa sitä sellua tai biokemikaaleja bioprosessien kautta korvaamaan fossiiliperäisiä jakeita.
Puun arvokkaampien jakeiden hyödyntämisellä voidaan todennäköisesti kasvattaa metsistä saatavaa arvoa, samalla kun puunkäyttöä pienennetään. Ellei maankäyttösektoria saada takaisin hiilinieluksi, niin Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen on erittäin hankalaa.
Pidetään siis meidän metsistä huolta, niin metsät pitää huolta meistä.
Teemu Backnäs, ympäristötekniikan Diplomi-insinööri, Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokas SDP
Backnäs kirjoitti aiheesta myös Karjalaisessa.