Finnpulp-hanketta ei suunnitella harhojen vallassa

Finnpulp-hankkeen noustua uudelleen julkisuuteen Joni-Matti Kusmin epäili suunnitteluharhan ja uponneiden kustannusten harhan vaikuttavan ”torpatun sellutehdashankkeen sinnikkääseen jatkamiseen” (SS 9.4.). Kusminin mukaan suunnitteluharhassa hankkeen oletetaan menevän täydellisesti ja uponneiden kustannusten harhan vuoksi hanketta ei kuopata, koska siihen on jo panostettu paljon.

Yleensä ottaen näin ihminen todennäköisesti pyrkii toimimaan. Finnpulp-mittakaavan teollisuushankkeen vetäjät eivät voi kuitenkaan toimia minkään harhan vallassa. On myös järkevää jatkaa hankkeen kehittämistä nimenomaan siitä syystä, että hankkeeseen on jo panostettu paljon. Finnpulp kaatui epäilyyn Kallaveden kestävyydestä. Hankkeen vetäjät pyrkivät varmasti ratkaisemaan tämän ongelman tavalla tai toisella.

Teollisuushankkeiden vastustajilla on omat harhansa, eikä kansanliikkeillä ole juuri vastuuta harhaisten mielikuvien oikaisemisesta. Teollisuushankkeiden suunnittelijoilla on sen sijaan vastuu muun muassa rahoittajille, ja monet viranomaiset tarkastavat suunnitelmat ja valvovat toteutusta ja toimintaa. Ympäristöoikeudelliset periaatteet vaativat käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Epäilijät on vielä vakuutettava oikeusasteissa.

Esimerkkinä mainitun Talvivaaran kaivoshankkeen suunnittelussa ei onnistuttu täydellisesti, ja seurasi teknisiä ja taloudellisia vaikeuksia sekä ympäristövahinkoja. Talvivaara käy esimerkkinä myös vastustajien harhoista. Vahingot ovat pieniä verrattuna mielikuviin laajamittaisista, kokonaisten vesistöjen mittakaavaisista tuhoista. Harhakuva elää ja aiheuttaa valituksia myös ympäristövaikutuksiltaan olemattomista malminetsintähankkeista.

Talvivaara osoitti senkin, että vaikeuksien kohdatessa isoja panostuksia ei aina kannata hylätä ja että prosesseja kehittämällä panostukset ovat hyödynnettävissä. Terrafame työllistää yli tuhat ihmistä ja tuottaa yhä tärkeämmiksi käyviä tuotteita kuten nikkeliä ja kobolttia.

Itäisen Suomen kuntien talousvaikeuksia ja ihmisten toimeentuloa ei koronapandemian jälkihoito tule helpottamaan. Toivottavasti Finnpulp ratkaisee ongelmansa ja biotuotetehdas toteutuu jossain itäisessä Suomessa kaikkien hyväksymällä tavalla.

Esko Koistinen (sd.) Tekniikan lisensiaatti Kuopio