Julkisen sektorin talous on paineessa, mutta yksi merkittävä resurssi jää yhä liian vähälle huomiolle: työhyvinvointi. Kun työntekijä voi hyvin, hän jaksaa, sitoutuu ja tekee työnsä tehokkaammin. Sairauspoissaolot vähenevät, vaihtuvuus pienenee ja laadukkaat palvelut syntyvät vähemmällä kuormituksella. Tutkimusten mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro voi tuottaa jopa kuuden euron säästöt.
Valitettavasti työhyvinvointi nähdään usein ”pehmeänä” aiheena, jonka vaikutuksia on vaikea mitata. Sen sijaan keskitytään hallinnollisiin prosesseihin, kokouksiin ja hankkeisiin, joiden vaikutus työn arkeen jää usein vähäiseksi. Työryhmät raportoivat, mutta päätökset jäävät tekemättä. Hankkeet pyörivät, mutta käytännöt eivät muutu.
Työhyvinvointia ei voi rakentaa juhlapuheilla tai kahvituksilla.
Työhyvinvointia ei voi rakentaa juhlapuheilla tai kahvituksilla. Se näkyy joka päivä siinä, miten työ sujuu, miten esihenkilöt johtavat ja miten työntekijöitä kuullaan. Puutteellista työturvallisuus- ja työhyvinvointikulttuuria ei voi paikata tempauksilla – vaan se vaatii arkista, systemaattista työtä ja aitoa arvostusta.
Tarvitaan rohkeutta karsia turhat työryhmät, vähentää kokouskulttuuria ja siirtyä kehittämispuheesta päätöksiin. Työhyvinvointi ei ole este tuottavuudelle – vaan sen ehto. Julkinen sektori tarvitsee nyt enemmän tekoja, jotka tukevat työn sujumista ja palauttavat luottamuksen johtamiseen.
Kuva (Antti Rimpineva) luotu tekoälyllä.
Antti Rimpineva, SDP
Sosionomi YAMK, työsuojelun ja työhyvinvoinnin asiantuntija
Kunta- ja aluevaaliehdokas Kuopiossa
Rimpineva kirjoitti aiheesta myös Viikko Savossa 2.4.2025.