Työturvallisuus on jokaisen työntekijän perusoikeus, ja julkisella sektorilla työnantajien tulisi toimia esimerkillisesti. Nykyiset sanktiot työturvallisuuslain rikkomisesta ovat kuitenkin usein liian lieviä suhteessa niiden aiheuttamiin seurauksiin. Siksi olisi perusteltua kiristää henkilökohtaisia rangaistuksia ja vahvistaa Aluehallintoviraston valvontaa. Tavoitteena ei ole vain rangaista vaan myös tukea työnantajia parantamaan työturvallisuutta.
Kovemmat sanktiot olisivat tehokas keino ehkäistä laiminlyöntejä. Yhden vakavan työtapaturman kustannukset voivat nousta jopa 300 000–500 000 euroon, kun huomioidaan sairausajan palkat, hoitokulut ja työkyvyttömyyseläkkeet. Heikon turvallisuuskulttuurin organisaatioissa menetykset voivat olla vuosittain jopa miljoonia euroja per 1000 työntekijää. Erinomainen turvallisuuskulttuuri voi tuoda vastaavat säästöt. Työturvallisuuden parantaminen ei ole vain kustannus, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin vähentyneinä poissaoloina ja parempana tehokkuutena.
Vaikka Aluehallintovirasto (AVI) toimii jo neuvovana tahona, sen reagointi ongelmiin on liian pinnallista eikä edistä kestävää turvallisuuskulttuuria. Erityisesti jälkitarkastuksissa pitäisi olla selkeitä sanktioita, jos puutteet eivät ole korjaantuneet. Tämä loisi työnantajille vahvemman kannustimen toimia ripeästi. AVI:n resurssien lisääminen sekä oikeus määrätä sitovia velvoitteita ja sanktioita jo ensimmäisten rikkomusten yhteydessä olisivat välttämättömiä. Näin valvonnasta tulisi nykyistä vaikuttavampaa.
Tehokas työsuojelu parantaa myös julkisten palveluiden laatua. Julkisen sektorin työntekijöiden hyvinvointi on ratkaisevaa, jotta kansalaiset saavat palvelunsa laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Ennakoiva toiminta vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työilmapiiriä. Tämä vahvistaa luottamusta julkiseen hallintoon ja vähentää pitkän aikavälin kustannuksia.
Millainen on julkinen organisaatio, jossa turvallisuuskulttuuri lepää vain kauniiden tarinoiden varassa? Se on paikka, jossa riskikartoitukset tehdään näennäisesti, ohjeistukset ovat vanhentuneita ja esihenkilöt sulkevat silmänsä vaaroilta. Suunnitelmat voivat näyttää hyviltä paperilla, mutta käytännössä työntekijät työskentelevät kiireessä, riittämättömillä resursseilla ja ilman riittävää koulutusta. Tällaisessa ympäristössä työtapaturmat ja työuupumus lisääntyvät väistämättä. On vaarallista, jos turvallisuuskulttuuri perustuu enemmän julkisuuskuvan kiillottamiseen kuin todellisiin parannuksiin.
Työturvallisuus on julkisen sektorin keskeinen vastuu, ja sen laiminlyönnit uhkaavat sekä työntekijöiden hyvinvointia että julkisten palveluiden laatua. Kovempien rangaistusten määrääminen sekä AVI:n resurssien vahvistaminen olisivat tärkeitä askelia kohti oikeudenmukaisempaa työelämää. Samalla työnantajille tulisi tarjota tukea työturvallisuuslakien noudattamiseen. On aika, että julkisen sektorin työnantajat kantavat vastuunsa – ei vain lain edessä, vaan myös työntekijöitään ja yhteiskuntaa kohtaan.
Antti Rimpineva
Sosionomi YAMK, työsuojelun ja työhyvinvoinnin asiantuntija
SDP:n kunta- ja aluevaaliehdokas, Kuopio
Antti Rimpineva kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.