Julkisuudessa on esitetty huolia sosiaalityön asemasta Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja päättäjien ymmärryksestä sosiaalityön sisällöstä. Sosiaalityön tärkeys on tunnistettu hyvinvointialueen päätöksenteossa hyvin. Esimerkkinä tästä on keväinen päätös terveyssosiaalityön jatkosta; siinä missä osa hyvinvointialueista lopetti terveyssosiaalityön kokonaan, meillä tämä toiminta nähtiin välttämättömäksi ja toiminta jatkuu. Samoin päättäjillä on hyvä ymmärrys muiden muassa lastensuojelun haasteista alueellamme, niin lasten kuin perheiden kannalta, ja myös tästä aiheutuva kova kustannuspaine hyvinvointialueen taloiudelle.
Sosiaalityön merkitys SOTE-uudistuksen tavoitteiden toteutumiseksi on keskeinen. Sosiaalityön ja muiden toimialojen hyvää integraatiota tarvitaan, kun tavoite on tasata alueen hyvinvointi ja terveyseroja. Kustannusten kasvun hillintä ei onnistu, ellei alueen sosiaalisten haasteiden merkitystä tunnisteta kaikessa hyvinvointialueen päätöksenteossa ja toiminnassa.
Pohjois-Savossa, muun maan kaltaisesti, sosiaalityön keskeisiä haasteita ovat koulutetun henkilökunnan saatavuus, ja siitä aiheutuva kova työpaine nykyisille viranhaltijoille. Toinen haaste on palveluiden kattavuus ja tasalaatuisuus. Ennen hyvinvointialueen aloittamista sosiaalityön palvelut oli järjestetty alueella kovin vaihtelevasti. Nyt on tarve tunnistaa sosiaalityön tarpeiden epätasainen jakauma Pohjois-Savon alueella. Voimavaroja on painotettava sinne, missä tarpeet ovat suurimpia.
Pohjois-Savon hyvinvointialue on toiminut nyt vajaat kaksi vuotta. Rakenteet hyvinvointialueen aloittaessa, niin luottamuselinjärjestelmän kuin virkahenkilöiden osalta, päätettiin tuon hetkisen parhaan ymmärryksen mukaan. Nyt kun kokemusta järjestelmän toiminnasta on kertynyt, on otollinen hetki arvioida järjestelmien toimivuutta. Virkanimikkeetkin hyvinvointialueen aloittaessa päätettiin pitkälti kopioimalla aiempia käytettyjä virkanimikkeitä.
Sosiaalityön johtavan viranhaltijan asema ei ole tässä tarkastelussa uhattuna. Se, mikä nimike viranhaltijalla on, sosiaalijohtaja tai muu tehtäväkuvaa hyvin kuvaava vaihtoehto, ei ole arvioni mukaan ratkaisevaa. Tärkeintä on tämän viranhaltijan työnkuva. Lakisääteisten tehtävien ohella sosiaalityö tarvitsee viranhaltijan, jonka tehtävä on johtaa alan kehitys- ja tutkimustoimintaa. Myös muiden toimialueiden päätösten vaikutusten arvio sosiaalityön näkökulmasta on tärkeää.
Yhdeksi sosiaalityön johtavan viranhaltijan tehtäväksi pitää määrittää sidosryhmäyhteistyö. Tärkeää on hyvä yhteys sosiaalialan koulutuksen järjestäjiin, ja yliopistolla ja muissa laitoksissa tehtävään tutkimustoimintaan. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tarvitaan entistä vahvemmin myös sosiaalityöhön, joten sosiaalityön tutkimusta on Pohjois-Savon hyvinvointialueella vahvistettava.
Luottamushenkilöorganisaatiossa ei ole tukea sosiaalijohtajan tehtävästä luopumiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Valmiutta on arvioida alan johtavan viranhaltijan tehtävänimikettä, ja tärkeimmäksi nähdään tälle viranhaltijalle määritelty tehtävänkuva. Sosiaalityö tarvitsee ”lipunkantajan”, toimijan, joka pitää esillä sosiaalityön merkitystä, ja edistää alan vetovoimaa ja katsoo alan kehityksen perään.
Hannu Kokki, aluevaltuutettu, aluehallituksen 1. vpj (sd.)
Kokki kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.