Päättäjien näkemys julkisen talouden tilanteesta vaihtelee sen mukaan, mitä he ovat vailla. Suomen taloustilanne on huono, muttei kuitenkaan niin huono, että hyvin toimeentulevien tarvitsi osallistua sopeutustoimiin. Kuopion talousnäkymä on alijäämäinen useiden vuosien ajan, mikä tulee vaatimaan sopeuttamisohjelmaa. Siitä puhutaan eri aikaan kuin esimerkiksi jalkapallostadionin vaatimasta investoinnista ja kohoavista käyttökustannuksista.
Kuopion päätöksenteossa käsitellään pian jalkapallostadionin tulevaisuutta. KuPSin pääomistaja Ari Lahti oikeutetusti kyseli (SS 26.8.), vieläkö hänen oletetaan seuraavien 20 vuoden aikana laittavan 6,5 miljoonaa euroa stadionin käyttökuluihin. Ihmettelyn taustalla on kymmenen miljoonaa, jotka Lahti on laittanut viimeisen 25 vuoden aikana KuPSiin.
Lahti osuu kerralla asian ytimeen. Tuskin on kenenkään mielestä ihanteellinen tilanne, että yksi yksityishenkilö kantaa pääasiallisen talousvastuun kuopiolaisesta ylimmän sarjatason jalkapallosta. Missä tahansa toiminnassa yhden kortin varassa oleminen on myös valtava riski, ja erityisen kiinnostunut siitä tulee olla asian kytkeytyessä julkisiin varoihin.
Valmisteltaessa ensi vuoden talousarviota on aika keskustella, kuuluuko kuopiolaisille veronmaksajille nykyistä suurempi osa pääasiassa KuPSin olosuhteista, vai pitäisikö löytyä jokin vaihtoehto?
Kuopio on vetovoimainen kaupunki, ja urheilu kaikissa muodoissaan on osa sitä. Vetovoimalla on suora yhteys myös talouden kehitykseen ja kuntalaisten hyvinvointiin. Jalkapallo eri tasoilla liikuttaa Kuopiossakin tuhansia ihmisiä.
Kaikista positiivisista tekijöistä huolimatta on pohdittava, millaisiin lisäyksiin meillä on julkisin varoin mahdollisuus. Alijäämäisen talousnäkymän vuoksi lisäykset joudutaan rahoittamaan joko lisävelalla, veroja ja käyttömaksuja nostamalla tai olevista palveluista leikkaamalla.
Suunniteltu stadion investointi nostaa Kuopion vuotuisia menoja 350 – 400 000 euroa. Kuopion vnoin 500 miljoonan euron menoista stadion veisi miljoonan verran vuodessa. Liikunta ja urheilu kuuluvat hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelle. Jos lisää rahaa tai uusia innovaatioita ei jalkapallotarkoituksiin löydy, palvelualueella joudutaan miettimään, mistä luovutaan.
Kymmentä luistelualuetta ylläpidetään vähemmällä kuin 100 000 eurolla. Lähiliikunta-alueiden liikuntapaikkojen kustannus on tuosta reilut puolet. Toisaalta taas teatteriin ja musiikkikeskukseen käytetään noin 13 miljoonaa euroa vuodessa nuorisopalveluiden saadessa 4,6 miljoonaa.
Tarkoitukseni ei ole luoda vastakkainasettelua. Lautakunnan puheenjohtajana saan kaupunkilaisilta yhteydenottoja säännöllisesti. Pääasiassa ne liittyvät liikunnan harrastamisen kustannuksiin. Vuosi sitten lautakunta pohti, kuinka turvataan lapsille ja nuorille harrastaminen kohoavien tilakustannusten vaikeuttaessa tilannetta.
Jos taloustilanteeseen suhtaudutaan vakavasti, joudumme priorisoimaan verovarojen käyttöä. Vaihtoehtoisesti stadionin ja KuPSin ympärille on luotava liiketoimintaa, josta saatava tuotto pienentää niin Lahden kuin veronmaksajien maksuosuutta.
Jalkapallo kuuluu Kuopioon. Nyt on löydettävä yhteinen näkemys veronmaksajien osallisuudesta sen rahoittamiseen.
Neeta Röppänen,
Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtaja ja hyvinvointialuevaltuutettu, SDP.
Röppänen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.