Keskustelu noin kuukausi sitten julkistetusta pääministeri Orpon hallituksen ohjelmasta käynnistyi vilkkaana, kunnes jäi äärioikeisto- ja rasismikeskustelujen alle. Tätä kirjoittaessani vielä ei ole löytynyt laajaa yhteistä näkemystä, onko burkaan pukeutuneen naisen kutsuminen mustaksi säkiksi rasismia vai naisten oikeuksien puolustamista.
Nämä keskustelut jatkunevat. Pitkäaikaisen, nyt jo entisen kokoomusaktiivi Lauri Kattelukseen mukaan ”kokoomus sai perussuomalaisten avulla hallitusohjelmaan suuret leikkaukset ja työmarkkinauudistukset, mutta vastapainona se luopui liberaaleista arvoistaan” (HS.fi 16.7.).
Kokoomus sai kevään eduskuntavaaleissa noin 27 000 ääntä enemmän kuin SDP. Tämän vuoksi hallitusohjelmassa kuuluu vahvasti työnantajien ja EK:n ääni. Demokratiaa tämä on, mutta hallitusohjelmasta löytyvien työmarkkinauudistusten henki ihmetyttää. Sen mukaan työttömät eivät vain halua tehdä töitä, ja töissä olevistakin on päästävä nykyistä helpommin eroon. Turhista sairauslomapäivistä päästään eroon tekemälle ne palkattomiksi. Myös lakko-oikeutta aiotaan rajata, jolloin työnantajan asema vahvistuu työehdoista ja palkoistakin neuvoteltaessa.
Olen ollut yhtäjaksoisesti työelämässä 27 vuotta. Omia sairauslomapäiviä tänä aikana on parisen kymmentä, joiden aikanakin olen toipumista vaarantamatta työskennellyt vointini mukaan. En usko olevani poikkeustapaus, enkä myöskään kuvittele itseäni korvaamattomaksi. Työurallani minulla on ollut etuoikeus työskennellä useita vuosia sellaisen esihenkilön alaisuudessa, jonka periaatteena oli kohdella työntekijöitä siten, että he antavat omasta halustaan 110 prosenttia.
Kokoomuksen työmarkkinamallissa työntekijästä saadaan eniten irti pidättämällä palkka ensimmäiseltä sairauslomapäivältä. Monia näistä työmarkkinoita koskevista muutoksista perustellaan Ruotsin esimerkillä. YLEn sairauslomakarenssia koskevassa artikkelissa kerrotaan siellä olleen tavoitteena ”karsia vilppiä ja rokulipäiviä” (YLE.fi 16.6.).
Vaikka tällä hetkellä työehtosopimukset takaavat monille palkan myös tältä ajalta, pidän selviönä, että vuoden 2025 työmarkkinakierroksella tästä neuvotellaan. Sopivasti lakko-oikeutta koskevat muutokset ovat uuden hallituksen työlistan ensimmäisenä, ja tavoitteena on saada muutokset eduskuntaan alkavana syksynä.
Hallituksen tavoite on myös helpottaa työntekijöiden irtisanomista. Painava ja asiallinen syy kutistuu asialliseksi. Muutos tehdään työnantajapuolen toiveesta, joten on selvää, että työntekijöiden asema heikkenee. Työvuosieni aikana en ole havainnut tilanteita, joissa irtisanominen olisi ollut hankalaa todellisten tuotannollisten, taloudellisten tai henkilöperustaisten syiden ollessa olemassa.
Määräaikaisia työsopimuksia saa jatkossa tehdä perusteetta vuodeksi. Hallitus sentään lupaa valvoa, ettei määräaikaisten ketjuttaminen lisäänny tämän vuoksi. Pyrkimys vähentää niitä saa odottaa. Näillä päätöksillä tulee olemaan syvempiä yhteiskunnallisia vaikutuksia epävarmuuden lisääntyessä ja toimeentulon heiketessä.
Hallitusohjelman mukaan hallitus haluaa vahvistaa työperäisen maahanmuuton osalta positiivista maakuvaa. Tähän mennessä nähdyn perusteella on todettava, että erikoinen tapa tähän on valittu.
Röppänen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa 24.7.2023: Vieraana, Hallitusohjelma heikentää työntekijöiden asemaa.