Sota Euroopassa on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä peruuttamattomasti. Perinteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme on murroskohdassa. Turvallisuusympäristöä, jonka varaan olemme pitkään rakentaneet vakautta, ei ole enää olemassa. Se on edellyttänyt nopeaa reagointia ja lisäpanostuksia omaan puolustukseen ja turvallisuuteen. Kehysriihessä hallitus teki toimia, joilla vahvistetaan Suomen puolustusta. Samalla eduskunnan käsiteltäväksi on saapunut historiallinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka myötä rakentuvat Suomen puolustuksen ja turvallisuuden tulevaisuuden suuntaviivat.
Suomen valitsema tie on ollut aina omasta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen. Valitsemamme tie on noussut arvoon arvaamattomaan tällaisena epävarmana aikana. Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn. Puolustusvoimissa on jo käynnissä mittavia toimia lisämateriaalihankintojen, reservin kasvattamisen sekä kyberpuolustuksen saralla, joilla vastataan turvallisuusympäristön muutokseen.
Suomi on ollut turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla etupainotteisesti viisas. Viime vuoden marraskuussa yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittämään asetettu parlamentaarinen komitea sai mietintönsä valmiiksi. Tuossa mietinnössä nostettiin esiin keskeisiä asevelvollisuuden kehittämiseen tarvittavia toimia. Komitean jäsenenä olen ollut mukana tekemässä työtä ja edistämässä Suomen asevelvollisuusjärjestelmän kehittämistä, joka on muuttuneen turvallisuustilanteen myötä entistä tärkeämpää.
Asevelvollisuusjärjestelmämme kannalta keskeistä on osaava ja riittävän laaja reservi, jolla puolustetaan koko maata. Se tarkoittaa korkean maanpuolustustahdon ylläpitämistä sekä luottamusta puolustusvoimiin.
Asevelvollisuusjärjestelmäämme on kehitettävä siten, että asepalveluskauden aikana ihmiset valikoituvat heille parhaiten soveltuviin tehtäviin ja, että heidän aiempi osaamisensa otetaan huomioon. Tärkeää on kasvattaa palveluksen aloittaneiden määrää. Samalla on pienennettävä palveluksen kesken jättäneiden poistumaa ja puututtava koko yhteiskunnan tasolla keskeytymiseen johtaviin tekijöihin. Puolustusvoimien luottamuksen rakentamisessa tärkeää on, että palvelus on entistä yhdenvertaisempi ja tasa-arvoisempi.
Reservi on maanpuolustuksemme merkittävä voimavara. Palvelusajan päätyttyä yhteydenpidon reserviläisiin on oltava tiivistä ja kertausharjoitustoiminnan sellaista, että reserviläiset kokevat olevansa merkityksellinen osa maanpuolustusta. Riittävän reservin koko ja laatu pystytään varmistamaan vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten määrää lisäämällä.
Olennaista maanpuolustusvelvollisuuden kehittämisessä on maanpuolustustietämyksen kasvattaminen. Tässä merkittävä keino on kutsuntajärjestelmän ulottaminen koko ikäluokalle.
Tuula Väätäinen
Kansanedustaja sd
Perustuslakivaliokunnan jäsen
Puolustusvaliokunnan varajäsen
Väätäinen kirjotti aiheesta myös Savon Sanomissa 23.4.2022.