Koronapandemia on ollut osa suomalaisten arkea nyt kaksi vuotta. Pandemia vaikutukset ovat näkyneet laajasti ihmisten elämässä ja hyvinvoinnissa. Vaikutukset ovat ulottuneet elämän eri osa-alueille kuten työhön, kouluun, ihmissuhteisiin sekä yksilöiden henkiseen hyvinvointiin. Monille pandemian vaikutukset ovat olleet hyvinvointia heikentäviä.
Yksi ihmisryhmä, johon pandemia on erityisen paljon vaikuttanut, on sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstö. Koronapandemian alusta saakka hoitohenkilökunta on ollut jatkuvassa hälytystilassa. Taudin torjunta on kasvattanut hoitohenkilökunnan työmäärää ja työn kuormittavuutta. Lisääntynyt hoidontarve on vaikuttanut paitsi hoitohenkilöstöön itseensä, mutta myös heille läheisiin ihmisiin.
Suomessa elämämme hyvinvointivaltiossa, joka huolehtii kansalaisistaan ja turvaa heidän hyvinvointipalvelunsa sekä normaali että kriisiaikoina. Koronan torjunta on kuitenkin vaatinut hoitohenkilöstöltä valtavan suurta lisäponnistusta tilanteessa, jossa Suomen terveydenhuollon hoitovelka ja hoitojonot ovat jo ennestään liian suuria.
Korona tulee lopulta väistymään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sosiaali- ja terveydenhuollon hoitovelka ja hoitojonot katoaisivat minnekään. Hoitohenkilökunnalle ei ole pandemian päättymisen jälkeen luvassa helpotusta. Hoitovelka on purettava. Hoitojonoissa pitkään odottaneilla ihmisillä on oikeus päästä ja saada hoitoa.
Hoitotyö on henkisesti ja fyysisesti erittäin vaativaa. Hoitohenkilökunnan on voitava työskennellä inhimillisissä oloissa, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelut voi tuottaa vain hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijöiden on saatava tehdä koulutustaan vastaavaa työtä ja voitava vaikuttaa muun muassa työaikoihinsa. Tämä on tärkeää työssä viihtymisen ja työssä jaksamisen kannalta. Työn sovittaminen muun elämän kanssa on hyvinvoinnin kulmakivi.
Samalla kun hoitovelka ja hoitojonot ovat koronapandemian takia kasvaneet, terveydenhuolto kärsii henkilöstön riittävyyden ongelmasta. Yksiselitteisesti terveydenhuoltoon tarvitaan lisää työntekijöitä. Hoitovelkaa on mahdotonta purkaa ilman riittäviä henkilöstöresursseja. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattaminen nyt ja lähitulevaisuudessa edellyttää ratkaisuja, joilla alan houkuttelevuutta voidaan lisätä ja vähentää työn kuormittavuutta sekä parantaa alan työoloja. Koulutuspaikkojen lisääminen sekä työperäinen maahanmuutto ja kansainvälinen rekrytointi ovat myös tärkeä osa osaavan henkilöstön saatavuuden ja terveydenhuollon palveluiden turvaamisessa.
Toimenpiteitä hoitovelan purkamiseksi on tärkeää pystyä tekemään kunnissa ja kuntayhtymissä vielä tämän vuoden aikana, ennen kuin uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Hoitovelan ja hoitojonojen purkaminen edellyttää julkisten menojen lisäyksiä siellä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon vajetta on tarpeen paikata.
Tuula Väätäinen
Kansanedustaja
Väätäinen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa.