Iris Asikainen, Jaakko Kosunen
Viime viikkoina on Savon Sanomissa uutisoitu ja keskusteltu Syvänniemelle tehdystä koulu- ja päiväkotiratkaisusta.
Yleisestä keskustelusta syntyy mielikuva, että osa Kuopion poliittisista ryhmistä vastustaa koulu- ja päivähoitotilojen rakentamista, ja asiasta on tehty myös aluepoliittinen kysymys kaupunkialue vastaan maaseututaajamat.
KASVUN ja oppimisen lautakunnan kesäkuisessa kokouksessa lautakunta palautti äänestyksen jälkeen Kemppaanmäen koulun ja päiväkotitilojen tarveselvityksen uudelleen valmisteluun. Lautakunta halusi tarkempaa tietoa Pihkainmäen, Syvänniemen ja Karttulan alueiden lasten määrästä ja sen kehityksestä tulevina vuosina. Haluttiin myös arvio Pihkainmäen koulun ja päivähoidon tilojen peruskorjauksen tarpeesta, aikajänteestä ja kustannuksista.
Tehty tarveselvitys osoitti lasten määrän olevan koko alueella laskeva. Jo tällä hetkellä kouluikäiset sopivat Pihkainmäkeen ja Kissakuusen uuteen koulukeskukseen.
Olemassa oleva tarve on saada uudet tilat 26:lle päiväkoti-ikäiselle. Tarveselvitys osoitti myös Pihkainmäen koulu- ja päiväkotikiinteistössä olevan peruskorjaustarve aivan lähivuosina. Kustannusarvio peruskorjaukselle on noin 6,5 miljoonaa euroa.
SYYSKUUN kokouksessa esittelijä päätyikin esittämään vain päiväkotitilojen rakentamista Syvänniemelle, kuten tarveselvitys osoitti. Kasvun ja oppimisen lautakunnassa tehtiin tuolloin kaksi muutosesitystä.
Pienet yksiköt eivät ole varhaiskasvatuksen ja opetuksen tasalaatuisuuden kannalta tavoiteltavia.
Kari Loponen (kesk.) esitti, että Syvänniemelle rakennetaan koulu 0–2.-luokkalaisille ja päiväkotitilat. Iris Asikainen (sd.) esitti, että Pihkainmäen koulu- ja päivähoitotilojen peruskorjauksen ja/tai uudisrakentamisen hankesuunnittelu aloitetaan välittömästi vastaamaan alueen koulu- ja päivähoitotarpeeseen.
Niin Asikaisen kuin esittelijän esitykset hävisivät äänestyksessä yhden äänen erolla. Lautakunnan kokouksessa kaikki sen jäsenet puheenjohtaja mukaan lukien esittivät lisää resursseja alueen koulu- sekä päivähoitotarpeisiin. Eroavuudet olivat tulevien koulu- ja päivähoitotilojen sijainnissa alueen sisällä.
UUDISRAKENTAMALLA ja peruskorjaamalla Pihkainmäen päiväkoti- ja koulukiinteistöä olisi vastattu paremmin alueen lapsimäärän kasvutoiveisiin. Ratkaisu olisi ollut myös pidemmällä aikavälillä taloudellisesti kestävämpi.
Koulu- ja päiväkotirakentamisessa eivät pienet yksiköt ole nykyajan varhaiskasvatuksen ja opetuksen tasalaatuisuuden kannalta tavoiteltavia.
Myös maaseutualueille pitäisi muodostua Kissakuusen kaltaisia koulukeskuksia, jotka tarjoavat lapsille kasvun ja oppimisen tueksi samat palvelut kuin kaupunkialueillakin. Tämä parantaisi näiden alueiden vetovoimaa lapsiperheiden näkökulmasta.
Kouluverkostoratkaisut ovat aina olleet haastavia päätöksenteossa, eikä tilanne ole kuntatalouden kiristyessä helpottumassa. Jotta jatkossa koulut ja päiväkodit sijaitsisivat optimaalisesti asuinalueilla, tarvitaan päätöksenteon pohjaksi luotettavat tiedot alueiden väestökehityksestä.
Kaavoituksen, tilahallinnon ja palvelualueiden on myös toimittava entistä paremmin yhteen alueiden palvelutarpeita kartoitettaessa. Näiden pohjalta rakennetaan kaupunki- ja maaseutualueille toimivat palveluverkostot.
Asikainen (sd.) on kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen ja Kosunen (sd.) Kuopion kaupunginhallituksen edustaja kasvun ja oppimisen lautakunnassa.