Kohti pohjoismaista työllisyyspalvelumallia
Hallitus päätti viime viikolla budjettiriihessä kattavasta työllisyyskokonaisuudesta, jonka tavoitteena on saada Suomeen yli 30 000 lisätyöllistä. Samalla Suomen työllisyydenpalveluita viedään kohti Pohjoismaista työllisyyspalvelumallia. Tavoitteena on lisätä työllisyyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tarjota työnhakijoille entistä yksilöllisempää työnhaun tukea.
Suomessa TE-toimistojen käytettävissä olevat resurssit ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna varsin pienet. Tämä on johtanut siihen, että tapaamiset työnhakijan ja TE-toimiston virkailijan välillä ovat harvassa. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa yhdellä virkailijalla on merkittävästi suurempi määrä työnhakijoita vastuullaan.
Jatkossa työnhaun prosessista on tarkoitus tehdä sujuvampi ja työnhakijaan pyritään saamaan kontakti entistä nopeammin heti työttömyyden alettua. TE-toimistojen uuden palvelutason saavuttaminen vaatii rekrytointeja ja uusia virkailijoita tullaan palkkaamaan 1200, samalla rahoitusta kasvatetaan 70 miljoonalla. Kyseessä on varsin mittava lisäys TE-toimistojen henkilöstöresursseihin, kun otetaan huomioon tällä hetkellä työskentelevien virkailijoiden määrä, joka on n. 3150.
Nykymalli on työnhakijan kannalta kohtuuton. Työttömyysetuuden jatkumisen edellytyksenä työntekijän on haettava TE-toimiston tarjoamia työpaikkoja, jotka eivät välttämättä edes vastaa hakija osaamista. Jatkossa työnhaun velvoittavuuden painopiste siirtyy oma-aloitteiseen työnhakuun. Näin työnhakija voi jatkossa itse paremmin valita, minkälaisia työmahdollisuuksia hän hakee. Lisäksi työnhakijan työnhakuvelvoitteesta sovitaan aina yksilöllisesti riippuen alueen työmarkkinatilanteesta ja hakijan oma työkyky entistä paremmin huomioiden. Työnhaun velvoite voi olla kuukaudessa 0-4 työpaikkaa.
Työtön työnhakija voi nykymallissa menettää työttömyysetuutensa jopa kahdeksi kuukaudeksi, mikäli hän jättää hakematta TE-toimiston tarjoamaa työtä. Siitäkin huolimatta, vaikka työnhakija olisi muuten menetellyt työnhaussaan täysin kympin arvoisesti. Uudessa työnhaun järjestelmässä työnhakijan ei menetä työttömyysturvaansa, vaikka työnhaku ei onnistuisikaan. Velvoitteista pystyy selviytymään aina muinkin tavoin. Esimerkiksi tekemällä työhakemuksia tai olemalla suoraan yhteydessä työnantajiin. Samalla kun työnhakijoiden kohtelu muuttuu yksilöllisemmäksi, myös työnantajia on mahdollisuus palvella paremmin niin, että yritykset ja työnhakijat kohtaavat nykyistä paremmin.
Myös moitittu karenssijärjestelmää tullaan kohtuullistamaan. Ensimmäisestä työllisyyssuunnitelman laiminlyönnistä seuraa jatkossa huomautus. Muistutusta seuraavat karenssit ovat nykyisestä mallista poiketen kestoltaan porrastettuja ja lyhyempiä. Muistutuksen jälkeen velvoitteen täyttämättä jättämisestä seuraa 5 päivän ja tämän toistuessa 10 päivän karenssi. Huomautuksen ja kahden karenssin jälkeen seuraamuksena on työssäolovelvoite.
Työllisyydenpalveluiden uudistaminen on askel kohti entistä oikeudenmukaisempaa ja kohtuullista pohjoismaista työnhaun mallia, joka ottaa ihmiset paremmin huomioon. Työnhakijalla on jatkossakin velvollisuus hakea työtä, mutta vastineeksi hän saa entistä yksilöllisempää ja parempaa palvelua. Rankaiseminen ja etuuksien leikkaaminen pitkiksi ajoiksi kerrallaan ei ole oikea tapa kannustaa suomalaisia työnhakuun.
Tuula Väätäinen
Kansanedustaja (SDP)
(Julkaistu Viikko Pohjois-Karjalassa 24.9.2020)