Tytti Luoma: Käyttäjät mukaan suunnitteluun. Savon Sanomat, Lukijan sanomat, 29.9.2021.

Kansalaisyhteiskunnan siirtyminen verkkoon kiihtyy jatkuvasti. Etäasiointi on kasvanut myös terveydenhuollossa koko maassa. Niin neuvolapalvelut, fysioterapia, opiskelijaterveydenhuolto kuin kotisairaanhoitokin toteutuvat yhä enenevissä määrin etänä. Erityisesti mielenterveyspalveluissa etäasiointi on kasvanut valtavasti koko Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana.

DIGITALISAATIO onkin yksi keino tehostaa palveluja, kun se tehdään järkevästi. Terveydenhuollon ja pelastustoimen digipalveluita täytyy kuitenkin kehittää asiakkaitten ehdoilla.

Erityisen suuri riski digitaalisista terveyspalveluista syrjäytymiseen on jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilla, kuten ikäihmisillä, kuuroilla, huonokuuloisilla, näkövammaisilla, muistisairailla, maahanmuuttajilla, vähävaraisilla, mielenterveyskuntoutujilla tai vaikka puhevammaisten kirjoon kuuluvilla henkilöillä.

TÄLLÄ HETKELLÄ erityisesti perusterveydenhuollossa emme saa digitalisaatiosta tarvittavaa hyötyä irti. Ongelmia aiheuttavat niin tietoturva, vaikeakäyttöisyys kuin liian rajatut toimintatavatkin, kun palveluja suunnitellaan rajatulle käyttäjäjoukolle.

Esimerkiksi takaisinsoittopalvelu ei palvele lainkaan kuuroja tai huonokuuloisia. Soitto ajanvaraukseen voi olla hankalaa ikäihmisille ja toimintarajoitteisille esimerkiksi siksi, että nauhoitetut näppäilykomennot voivat tulla liian vauhdikkaasti.

Palvelujen on oltava kaikenlaisten ihmisten saavutettavissa.

TULEVIEN hyvinvointialueiden digitaalisia palveluja mietittäessä täytyy siis huolehtia siitä, että otamme loppukäyttäjät mukaan jo palvelujen suunnitteluvaiheeseen ja varmistamme, että digipalveluiden yleistyminen ei voimista jo olemassa olevaa sosiaalista ja terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.

Kirjoittaja on Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja ja työkseen koulutuspäällikkö (tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus) Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.