Tuula Väätäinen (sd.), Leila Savolainen (kesk.), Harri Auvinen (vihr.): Elinvoimaisuuden kasvu vaatii tekijöitä myös ulkomailta. Savon Sanomat, Lukijan sanomat, 3.10.2021.

Kuopion kaupungin 2030 -strategian tavoitteena on rakentaa Kuopiosta koko Pohjois-Savon elinvoimainen kasvuveturi. Kaupunki, jossa elinkeinoelämä, hyvä yritysilmasto, korkea osaaminen ja työvoiman saatavuus kohtaavat. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että pystymme Kuopiossa ratkaisemaan työllisyyden kehitystä koskevia asioita.

KORONAVIRUS on väistymässä, ja Suomen talouden suunta on ylöspäin. Työmarkkinat ovat palaamassa hiljalleen koronaa edeltävään tilaan. Tällaisena aikana on oleellista keskittyä tukemaan työllisyyden kasvua pidemmällä aikavälillä rakenteellisilla muutoksilla. Niillä voidaan entistä paremmin torjua pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorten työttömyyttä ja vahvistaa työperäisen maahanmuuton saatavuutta sekä kotoutumista.

KUOPION työttömyysluvuissa on myönteistä kehitystä. Elokuun 10,7 prosentin työttömyysaste on pienempi kuin monen muun vertailukaupungin. Lisäksi Kuopiossa alle 25-vuotiaiden työttömyys on laskussa ja avointen työpaikkojen määrä kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta. Määrän kääntäminen laskuun on merkittävä haaste Kuopiossa.

LÄHITULEVAISUUDESSA kuntien tehtävänkuva muuttuu merkittävästi. Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta kunnille vuonna 2024. Työvoimapalveluiden siirtoa pohjustetaan parhaillaan käynnissä olevilla työllisyyden kuntakokeiluilla. Kokeilujen aikana selvitetään työnhakijoille suunnattujen palveluiden kehittämistä kuntien alaisuudessa. Kuopiossa kuntakokeilu käynnistyi maaliskuussa.

HAASTEENA työvoimapalveluiden järjestämisessä kunnan alaisuudessa on henkilöstön saatavuus ja riittävyys, jotta palvelutarpeeseen pystytään vastaamaan. Ihmisten palvelutarpeet ovat moninaisia, ja siksi henkilökohtainen tuki työnhaussa on entistä tärkeämpää. Yksilöllisen tuen tarjoaminen edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja.

Ensi vuonna voimaan tuleva Pohjoismaisen työnhaun malli korostaa henkilöstön tarvetta työvoimapalveluiden järjestämisessä. Mallin tavoitteena on lisätä työnhakijan saaman yksilöllisen tuen määrää työttömyyden alkuvaiheessa.

Suomeen työhön ja opiskelemaan muuttavien kotouttamista on parannettava.

MAAHANMUUTOLLA on kasvava merkitys alueiden elinvoimaisuuteen esimerkiksi työvoiman saatavuuden kannalta. Kuopio tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja meidän on oltava avoimin mielin muualta tulleita kohtaan.

Kaupungin strategian mukaisesti opiskelu- ja työperäistä muuttoa ja maahanmuuttoa Kuopioon sekä ulkomaalaisten ammattiosaajien sitoutumista alueeseen on edelleen edistettävä.

KUOPIOSSA on maan parhaimmistoon kuuluvat koulutus-, elinkeinoelämän ja yritysten toimijoiden kenttä. Koulutus- ja työperusteisella maahanmuutolla on suuri merkitys näiden toimijoiden sekä koko Kuopion ympäristön työllisyys-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kehittämiselle. Suomeen työhön ja opiskelemaan muuttavien kotouttamista on parannettava ohjauksen, neuvonnan ja kielikoulutuksen kautta. Näin tuemme parhaiten heidän kotoutumistaan.

Kirjoittajat ovat Kuopion kaupunginvaltuuston puheenjohtajia;Väätäinen puheenjohtaja, Savolainen ja Auvinen varapuheenjohtajia.