Kuopion kaupunginvaltuusto kävi kaksi viikkoa sitten tutustumassa Ouluun. Siellä ollaan ylpeitä talvipyöräilymahdollisuuksista ja nähdään vaivaa asian edistämiseksi. Paikallinen viranhaltija kertoi talvikunnossapidosta huolehtivien urakoitsijoiden joutuvan itse pyöräilemään ylläpitämänsä reitit säännöllisesti. Tulee varmuudella asiakasnäkökulma huomioiduksi. 

Kuten jo tiedämme, sosiaali- ja terveyspalveluissa on jättimäinen muutos käynnissä. Muutoksen syntysyyt löytyvät osin toimimattomista palveluista ja liian nopeasti kasvaneista kustannuksista. Uusiakin ongelmia on ilmaantunut muun muassa henkilöstöpulan muodossa.

Haasteista huolimatta asiakasnäkökulma on pidettävä kehittämisen ytimessä. Vielä emme ole parasta mahdollista asian suhteen tavoittaneet.   

Olen hiljattain nähnyt läheltä sairaanhoitopalvelujemme toimintaa. Eräällä kerralla asiakkaalle oli ilmoitettu aika poliklinikalle viikkoja etukäteen. Hänen mennessä paikalle lääkäri oli pyytänyt ilmoittamaan ottavansa asiakkaan vastaan kymmenen minuuttia myöhässä, koska hän osallistuu seminaariin. 

Toisella kertaa poliklinikalle mennessään asiakas sai tietää aikojen olevan reilusti myöhässä, ja lopulta odotusaika asettui noin tuntiin. Asiakkaalle ei muutoksista ilmoitettu etukäteen, vaikka tilanteet eivät syntyneet siinä hetkessä.

Pohtiessani näitä päättäjänä oloni on ristiriitainen. Toisaalta on oltava kiitollinen palveluista, ja toisaalta tuntuu, että parempaan on pystyttävä. 

Näissä yksittäisissä tapauksissa ratkaisu olisi ollut helppo, jos olisi tahto, tekniikka ja resurssit. Kaikissa tapauksissa ei tarvittaisi kuin jotakin näistä. Ensimmäisessä tapauksessa kyseessä lienee asenneongelma, toisessa organisointikysymys resursseineen. 

Pääosin olen sivusta seuraajana nähnyt pyyteetöntä, ammattimaista palvelua, joka korjaamisen sijaan kaipaa mahdollisuuksien varmistamista. 

Yksi terveydenhuoltomme tunnistetuista haasteista on johtaminen. Päättäjillä on vastuunsa hyvän johtamisen tavoittelussa ja mahdollistamisessa. KYS on vain osa nykyistä hyvinvointialuetta, mutta hyvää osviittaa siellä syksyllä 2020 tehdystä Mitä kuuluu?-työhyvinvointikyselystä saa nykytilastamme. 

Kyselyn mukaan 68 prosenttia vastaajista kertoi asiakaslähtöisyyden ohjaavan vahvasti organisaation toimintaa. Vielä tätäkin suurempi joukko, 80 prosenttia, oli tyytyväisiä kouluttautumisen mahdollisuuksiin. Myös palkkauksen koettiin olevan tasa-arvoista eri nimikkeiden ja ammattiryhmien sisällä. 

Kehittämiskohteina esille nousi kokemus päätöksenteon oikeuden- ja johdonmukaisuudesta. Tämän lisäksi ainoastaan kolmasosa vastaajista kertoi voivansa vaikuttaa työvuorojärjestelyihin, taukojen pitämiseen sekä lomien ja vapaiden ajankohtiin. Työpaikkakiusaamista kertoi kokeneensa noin viidesosa vastaajista. 

Työhyvinvointikyselyn ohella asiakaspalaute antaa eväitä kehittämiseen.  Hyvinvointialueen nettisivuilla on otsikon rinnalle nostettu ”Anna palautetta”-nappi. Jo toimintaympäristön muutokset ja asiakkaiden muuttuvat tarpeet varmistavat, että valmista ei tästä uudistuksesta tule koskaan. Johtamisen kehittäminen on omissa käsissämme, ja henkilöstöjohtamisen myötä uudistus joko onnistuu tai kaatuu. 

Röppänen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomissa: kolumni 6.2.2023.