Jaakko Kosunen: Nyt tarvitaan tukevaisuuden ratkaisuja. Ryhmäpuhe Kuopion kaupunginvaltuuston seminaarissa 7.9.2020.

Ryhmäpuhe Kuopion kaupunginvaltuuston seminaarissa 7.9.2020

Nyt tarvitaan tulevaisuuden ratkaisuja

Alkuun yleistä pohdintaa

Korona on iskenyt loven talouteen, yhteiskuntaan, ihmisten mieliin. Yt-uutiset, lomautukset ja kassavaje kurittavat. Toimeentulo ja pärjääminen ovat koetuksella. Jokainen yrittää parhaansa. Tilanne on vaikea.

Monet arjen rutiinit on jouduttu muokkaamaan korona-aikaan sopiviksi. Muutos koettelee hermoja, kestävyyttä ja stressinsietoa.

Kunnissa tämä näkyy palveluiden kysyntänä, joka kasvaa. Lisäavun järjestäminen poikkeuksellisessa tilanteessa vaatii joustamista. Käsipareja ei tyhjästä nyhjästä.

Kaiken keskellä on myös valmisteltava vuoden 2021 talousarvio, vaikka talouden näkymät ovat hataria. Miten koronan tuoma iso talousvaje kurotaan umpeen ja varmistetaan elvytys suuria hankkeita jatkamalla.

Ehkä apua näihin investointeihin voidaan saada EU:n elvytyspaketista, josta Suomeen on tulossa n. 2.5.miljardia euroa.

Osana tätä jokainen EU:n jäsenvaltio esittää uudistus- ja investointiohjelman vuosille 2021-2023. Suomen ohjelma on valmisteilla valtiovarainministeriössä.

Varmaksi tiedetään, että tukirahoja saa käyttää vain elvytykseen: rakenneuudistuksiin ja tulevaisuusinvestointeihin.

Tässä kaupunkiseutujen, Kuopionkin on välttämätöntä olla mukana. Kasvuseutuja on hyödynnettävä työllisyyden, yrittämisen ja kasvun työkaluna.

Isot tulevaisuus investoinnit ja kestävän kehityksen ratkaisut syntyvät kehittyvillä kaupunkiseuduilla.

Kuopion kärkihankkeet, kestävän kehityksen ja kiertotalouden suunnitelmat täyttyvät vaativatkin kriteerit. Onko esim. Digi-PaVe hanke sellainen, jonka kehittämisessä Kuopiolla on johtava rooli?

Oman lisänsä tulevan ennakointiin tuo lausuntokierroksella oleva sote- ja maakuntauudistus.

Jokaisen meistä on ollut helppo samaistua kuntamme järjestämiin palveluihin.

Soteuudistuksessa yhteiskunnan palvelujen antajat on tarkoitus jakaa kahtia: sote-maakuntiin ja kuntiin. Tämä korostaa siirtymävaiheessa kuntien roolia opetus- ja elinvoimaorganisaationa ja maakuntia huolehtimisorganisaationa.

On syytä kysyä, mikä on jäljelle jäävän kunnan olemassa olon oikeutus.

Kuntien on mietittävä uudelleen olemassa olonsa ydin, joka rakentuu kasvatustehtävään, sivistykseen ja elinvoiman luomiseen.

Tarvitaan siis tulevaisuuden ratkaisuja.

Valtuustoryhmän ajatuksia Kuopion tilanteesta:

SDP:n valtuustoryhmä on tuonut omat ehdotuksensa Kuopio 2025 ryhmään.

Näkemyksemme on, että mahdollisimman kattavaa valtuustosopimusta on yritettävä saada seuraavalle valtuustokaudelle. Entistä epävarmempiin tulevaisuuden näkymiin on syytä varautua yhteisellä sopimisella.

Kipeisiinkin ratkaisuihin on syytä varautua. Kiihkoton palveluverkostotarkastelu on yksi merkittävimmistä. On tarkasteltava koko palveluverkostoa, ei pelkästään varhaiskasvatus- ja kouluverkostoa. Myös yli kuntarajojen tapahtuvaa yhteistyötä ja palveluverkostotarkastelua on syytä tehostaa.

Akuutinpana asiana on noussut Hatsalan koulun sijainti. Tässä on mielestämme syytä tarkastella asiaa muutenkin kuin taloudelliselta kannalta. Kuopio kaavoittaa ja täydennysrakentaa Itkonniemi, Linnanpelto, Männistö-alueita. Mielestämme Yhden suuren Hatsalan koulun sijaan on tehtävä tarveselvitys myös kahden pienemmän yksikön rakentamisesta. Tarkasteluun tulee näin ottaa talouden lisäksi esim. pedagogiset ja liikkumiseen liittyvät asiat.

Investoinnit ovat puhuttaneet kovin. Tässä on tarkkaan harkittava myös niiden elvyttävä vaikutus. Tänä iltana käydään varmaan keskustelua esim. Lumit-investoinnin mahdollisesta siirtämisestä. 

Kuten tuolla jo aikaisemmin totesin, koronan myötä henkilöstö on antanut merkittävän panoksensa vaikeaan tilanteeseen. Mahdolliset henkilöstömuutokset on toteutettava palvelu- ja toimintatapamuutosten kautta. Ykkösprioriteettina on oltava, että lakisääteiset palvelut kaupungissamme turvataan.

Työhyvinvointi muodostuu epävarmassa tilanteessa yhä tärkeämmäksi jaksamisen kannalta.

Viime torstaina lähetetty ”Korjaustoimenpiteet 2021 – 2025” on varsin kattava ja varmasti keskustelua herättävää materiaalia. Kiitos siitä. Ryhmänä emme ole vielä sitä ennättäneet käsitellä, mutta ehkäpä tänään siihenkin on mahdollisuus.

Kulttuurista ja viruksesta

Lopuksi puhun mieliaiheestani, joka on tämän pahuksen viruksen ansiosta kärsinyt ehkä kaikkein eniten. Kyllä, se on kulttuuriala ja taiteilijat. Tällä hetkellä Suomessa on työttömiä taiteilijoita enemmän kuin koskaan ennen. Se ei ole näyttänyt huolestuttavan kovinkaan monia. Asiantuntijoita huolettaa, syystäkin, mahdollinen lama ja yritysten tilanne. Yritystukia onkin annettu useissa erissä. Aluksi annettiin n. 1.5 mrd€. 

Kulttuurialalle jaettiin 1.5M€. Se on kymmenestuhannesosa yritystukien ensimmäisestä erästä.

Tämä kulttuuriala tuottaa 3.5% niin suomalaisten työllisyydestä kuin BKT:sta. Ei kymmenestuhannesosaa vaan 3.5%. Se on enemmän kuin maatalouden osuus BKT:sta. Se on jopa enemmän kuin paperiteollisuuden osuus työllisyydestä. Se on enemmän kuin hotelli- ja ravintola-alan osuus. 

Muusikkojen liiton tutkimusten mukaan suomalaisten muusikkojen huhtikuun alusta elokuun loppuun koronan takia menetettyjen tulojen summa on 44 M€. Viidessä kuukaudessa 44 M€. Paljonko se olikaan se kaikille taiteilijoille annettu tuki? 

Se oli 1,5M€. 

Ei, ei tämä ole hallitus/oppositio politiikkaa. Tämä kuvastaa enemmänkin meidän arvomaailmaamme ja suhtautumisesta kulttuurialaan.

Kuopiolla on ensi vuonna hyvä mahdollisuus tukea näyttävästi Kuopiossa toteutettavaa uutta oopperaa ja kuopiolaista kulttuurielämää. Minna-ooppera toteutetaan pääosin kuopiolaisin voimin ja se myös lähtee sitten kiertämään Suomea ja tekemään tunnetuksi kuopiolaista musiikkikasvatusta, taiteilijuutta ja tietysti Minna Canthia. Tämä projekti on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriteko.

Olisi Kuopiolle noloa, jos Minna Canth-ooppera toteutettaisiin jossain muualla kuin Kuopiossa.

Kiitos

-Jaska-