Tätä kirjoittaessani Säätytalolla neuvotellaan kokoomuksen johdolla seuraavaa hallitusohjelmaa. Jo gallupien perusteella ja etenkin vaalituloksen selvittyä oli selvää, millaisella koalitiolla hallitusta aletaan koota.  

Puolueiden mielialoja ja tarkoitusperiä on pohdittu ja analysoitu laajasti. Keskustan ilmoitus oppositioon menemisestä herättää tunteita erityisesti perussuomalaisissa, jotka näkevät roolien vaihtuvan heidän ottaessaan hallitusvastuun kantaakseen. SDP:n näkökulmasta päätös on täysin keskustan oma, ja helppo ymmärtää kaksien menneiden vaalien perusteella.   

SDP:n osallistuminen hallitustunnusteluihin oli tärkeää kokoomukselle, etteivät perussuomalaiset pääse neuvottelutilanteeseen ainoana vaihtoehtona. Vaan koska yhteiskunnan suunta seuraaviksi neljäksi vuodeksi määritetään hallitusohjelmassa, tosissaan SDP:kin jo vaaliohjelmassaan kertomansa suunnan toisti. 

On demokratian ydintä, että vaaleissa suurimman kannatuksen saaneet puolueet pääsevät viemään käytäntöön vaalitavoitteensa.  

Puolueilla oli vaalikampanjoita käydessään laajasti yhteinen näkemys julkisen talouden tasapainotarpeesta. Jo Rinteen hallituksen ohjelmassa se kerrottiin tavoitteeksi ”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa”. Mennyt neljä vuotta oli kaikkea muuta, ja velkaa jouduttiin ottamaan paljon koko eduskunnan tuella hyvin tunnettuihin syihin. 

Päämäärä on siis yhteinen, keinot poikkeavat puolueiden arvojen mukaisesti. Vaalien avainluvuksi nousi kuuden miljardin sopeutus alkavalla hallituskaudella. Koska hallitusohjelmaa ei vielä ole, keinotkaan eivät ole selvillä. Vaaliohjelmista ja -keskusteluista tahtotilat löytyvät.  

Isosti suomalaisten toimeentuloon tulee toteutuessaan vaikuttamaan kokoomuksen tavoittelema indeksijarru. Se on uusi termi sosiaalietuuksien ostovoiman leikkaantumiselle. Erityisesti nykyinflaation aikana kulut kasvavat nopeasti, indeksijarrutetut tulot eivät. Suomessa sosiaalietuuksista eläkkeiden osuus on noin puolet, minkä lisäksi siihen kuuluvat muun muassa sairausvakuutus lääkekorvauksineen, lapsilisät, työttömyysturva, asumistuki ja toimeentulotukikin noin prosentin osuudella. 

Samaan aikaan kokoomuksen tavoitteista löytyy työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa, jolloin suurituloiset hyötyvät eniten. Terve valtiontalous on turvallisen yhteiskunnan perusta. On vaikea ymmärtää, että sinne pääsemiseksi leikataan pienituloisilta ja lapsiperheiltä, kun samalla lisätään hyvin toimeentulevien tuloja. 

Politiikkaa tehdään myös mielikuvilla, ja mediallakin on roolinsa. Mielipiteen muodostamisen tueksi on tärkeää saada lukea poliittisesti neutraalia analyysia ja taustoitusta päätöksenteosta. 

Silläkin on merkitystä, mitä jätetään kertomatta. Vappupäivänä tämän lehden pääkirjoituksessa arvioitiin vapun olevan jälleen aiempaa punaisempi, yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyvän ja vastakkainasettelun lisääntyvän. Perusteena tälle käytetiin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n vapputilaisuuksien ohjelmia, joiden puhujalistoilta löytyi Sanna Marin, Li Andersson, Antton Rönnholm, Timo Harakka ja niin edelleen. Kertomatta jäi, että puhujalistat SAK:n vaalitilaisuuksissa vuosi sitten näyttivät jokseenkin samoille. 

Neeta Röppänen

Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan puheenjohtaja ja hyvinvointialuevaltuutettu (sd.).

Röppänen kirjoitti aiheesta myös Savon Sanomien kolumnissaan 8.5.2023.