Tytti Luoma. Toivottavasti viittomakielelle tulkatut lähetykset jäävät pysyviksi. Helsingin Sanomat, Mielipide 13.5.2020.

Etusivu,Otamme kantaa

Olemme odottaneet Suomessa vuosia ja eri toimijat ovat tehneet pitkään töitä, että saamme viittomakielen tulkkauksen televisioruutuihin reaaliajassa.

KIELELLINEN saavutettavuus koskettaa jokaista, vaikka onkin selvää, että erityisesti tiedotettaessa kansalaisia koskevasta kriisitilanteesta tai hallituksen toiminnasta on huomioitava ryhmät, joilla on vähiten edellytyksiä saada tietoa.

Olemme odottaneet Suomessa vuosia ja eri toimijat ovat tehneet pitkään töitä, että saamme viittomakielen tulkkauksen televisioruutuihin reaaliajassa. Koronaviruskatastrofin myötä Suomessa otettiin suuri askel yhdenvertaisemman ja kielellisesti saavutettavamman yhteiskunnan suuntaan.

Tuo askel on otettu useissa muissa maissa jo vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi tehdessäni tulkkikoulutuksen harjoitteluani 18 vuotta sitten Namibiassa uutislähetykset oli aina tulkattu namibialaiselle viittomakielelle. Nyt vuonna 2020 maaliskuun puolessavälissä katsoin liikuttuneena ja kiitollisena Yleisradion suoraa lähetystä, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa viittomakielen tulkit tulkkasivat pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tiedotusta puhujien kanssa samassa rivissä seisten.

Suomessa on 4 000–5 000 kuuron tai huonokuuloisen henkilön muodostama kieli- ja kulttuurivähemmistö, joka käyttää äidinkielenään suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä. Meidän jokaisen tulee ymmärtää, että kirjoitettu teksti ei korvaa kuuron äidinkieltä, viittomakieltä. Tekstitys vastaisi sitä, jos me, joiden äidinkieli ei ole esimerkiksi ranskan kieli, seuraisimme hallituksen tiedotteita televisio äänettömällä ranskankielistä tekstiä lukien.

Suomenkielinen tekstitys toimisi toki viittomakielen tulkkauksen rinnalla. Siitä hyötyy suuri joukko ihmisiä, esimerkiksi ikäihmiset, huonokuuloiset, puhevammaiset, afaattiset henkilöt ja vieraskieliset.

EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet käyttää erilaisia digitaalisia palveluja ja viranomaisten tulee huolehtia, että eri ihmisryhmät saavuttavat nämä palvelut. Meillä kaikilla on myös yhdenvertainen oikeus saada tietoa. Saavutettavuusdirektiivi ei koske suoria videolähetyksiä, mutta valtioneuvosto on antanut suosituksensa viittomakielten käytöstä. Noiden viestintäsuositusten olemassaolon olemme nähneet televisioruuduissamme viittomakielen tulkkien muodossa.

Aidosti kielellisesti saavutettava yhteiskunta edistää yksilön osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kiitos järjestelyistä. Toivottavasti tämä kielellistä yhdenvertaisuutta lisäävä järjestely on Suomessa pysyvä.

Tytti Luoma

koulutuspäällikkö, tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus 

Humanistinen ammattikorkeakoulu