Neeta Röppänen. Elämänkoulua koronasta. Savon Sanomat, Vieraana, 25.5.2020.

Etusivu,Otamme kantaa

Elämänkoulua koronasta 

Elämänkoulu omissa tiedoissa sosiaalisessa mediassa viestii usein kouluja käymättömyydestä. Nettikeskusteluissa termiä ”elämänkoululainen” käytetään loukkaamistarkoituksessa kuvaamaan kaikkea mahdollista negatiivista. Itse koululaiset vaikuttavat tuon tietoihinsa lisäävän samalla tapaa kuin joku toinen maisterintutkintonsa.

ALKUVUOSI on ollut elämänkoulua koronan muodossa. Kriisin muuttaessa äkillisesti totutun elämän ihmisten todellinen luonto pilkahteli näkyviin normiajoista poikkeavalla tavalla.

Kuopion kauppahallistakin katosivat asiakkaat kerralla. Ystäväni meni tukiostoksille kriisin kestettyä hetken. Olisi halunnut ostaa Espanjan herkkuja useampaa laatua, mutta kauppias suostui myymään osan kuiskaten, että osta tuosta naapurilta loput.

Vastakkaisiakin esimerkkejä on somessa riehumisen kautta kiristämiseen ja uhkailuun liiketoiminnassa. Näissä tapauksissa toivoisi ahdingon esille tuomien reaktioiden toimivan jalostavana kurssina elämänkoulussa. Ahdistus on inhimillistä, mutta teoilla niiden motiivista riippumatta on seurauksensa.

POLIITTINEN päätöksentekokin siirtyi sähköisiin välineisiin tässä rytäkässä. Alkuvuonna Kuopion kaupunginvaltuuston kokoukseen ajeltiin noin 1 500 kilometriä jo ilman keskisen kaupungin ajeluja. Jatkossa punnittaneen uudelleen henkilökohtaisen tapaamisen arvoa ja merkitystä suhteessa nyt saavutettuun helppouteen, ilmastoystävällisyyteen ja rahansäästöön.

Peruskoulumme sai ansaitsemansa kunnianpalautuksen etäopetusjakson aikana. Eräs vanhempi totesi koulujen jälleen avautuessa, että kyseessä on hänen elämänsä paras päivä sitten avioitumisen ja lasten syntymän.

Poikkeuksellisella tavalla myös opettajien edunvalvontajärjestö OAJ joutui puhumaan vain edustettaviensa asiaa. Koulujen avaamisen vastustamista oli vaikeampaa verhota lapsen etuun kuin monet normiaikojen edunvalvontakysymykset. Keskustelu avoimin kortein on hedelmällisempää kuin piiloagendoilla.

MYÖS kansallisen huoltovarmuuden merkitys on noussut koko kansan tietoisuuteen. Mahtaako tuo kansa tietää, että turvesoilla ympäri Suomen on suuret huoltovarmuusvarastot? Niiden avulla varmistetaan kotien pysyminen lämpimänä, vaikka odottamaton kriisi osuisi pahimpaan pakkasjaksoon. Ennen kuin turpeenpoltto lopullisesti päätetään, on eduskunnasta löydyttävä vastaus, kuinka jatkossa huoltovarmuus hoidetaan.

Tuntemani elämänkoululainen lisäsi somessa itselleen moton: ”Minkä nuorena varastaa, sen vanhana omistaa.” Tämä ei kuitenkaan ole suositus.

Neeta Röppänen